Vahvana talousmiehenä tunnettu Matti Soronen on toiminut Pyhäjoen kunnanjohtajana 14 vuoden ajan. ”Haluan olla lähellä kuntalaisia ja ihmisenä myös helposti lähestyttävä.” Kuva: Anne Anttila
Ydinvoimalahanke kaatui, mutta jokainen 114 tuulivoimalasta jauhaa Pyhäjoelle noin 30 000 euron kiinteistöverot
Fennovoiman kariutunut ydinvoimalatyömaa iski kovimmin pyhäjokisiin pienyrittäjiin. Kunnanjohtaja Matti Soronen ei näe tulevaisuutta kuitenkaan mörkönä. Hän uskoo, että Hanhikivelle nousee uusi hanke.TilaajallePyhäjoki
Miljardihanke Pyhäjoella päättyi murheellisesti. Valmistuneet rakennukset jäivät tyhjilleen ja osa kesken. Kuluvan vuoden aikana osa rakennuksista puretaan ja siirretään uusiokäyttöön. Kuva: Pyhäjoen kunta”Pyhäjoelle kuuluu oikein hyvää. Menossa, tulossa ja vireillä on paljon uusia hankkeita, joista merkittävimpiin lukeutuu miljardiluokan merituulipuistohanke. Tuulivoima on Pyhäjoen tärkeimpiä selkänojia, joka näkyy myönteisellä tavalla myös kunnan kassavirrassa”, kertoo kunnanjohtaja Matti Soronen.
Vuosien saatossa on ehtinyt tapahtua paljon.
Pyhäjoen Hanhikivelle oli tarkoitus nousta 1 200 megawatin ydinvoimala. Hankkeen takana olivat suomalainen Fennovoima sekä laitostoimittajana venäläinen Rosatom.
Vuonna 2022 hanke kuitenkin kaatui. Tämän seurauksena 570 hehtaarin suuruinen työmaa-alue jäi kesken ja tyhjilleen.
Nyt myös osa rakennuksista puretaan. Kunnanjohtaja Sorosen mukaan osa rakennuksista menee uusiokäyttöön.
”Tietämäni mukaan esimerkiksi 800 henkilölle mitoitetun ravintolan suurkeittiö siirretään Rovaniemelle valmistuvaan hotelliin. Pyhäjoen kunnalla ei ole kuitenkaan määräysvaltaa Hanhikivelle, joten nyt on vain luotettava siihen, että Fennovoima yhtiönä toimii viisaasti”, Soronen kertoo.
”Onneksi menetetyn tilalle on löydetty uusia mahdollisuuksia. Yrittäjät ovat osoittaneet suurenmoista turnauskestävyyttä ja sopeutumiskykyä.” Matti Soronen
Hankkeen kariutuminen oli iso isku koko seutukunnalle.
Kunnanjohtaja Sorosen mukaan suhteellisesti suurin osuma kohdistui pienyrittäjiin.
”Vaikka alkutilanne oli hankala, suuremmilta konkurssiaalloilta kuitenkin vältyttiin. Onneksi menetetyn tilalle on löydetty uusia mahdollisuuksia. Yrittäjät ovat osoittaneet suurenmoista turnauskestävyyttä ja sopeutumiskykyä.”
Osaltaan laskua pehmensi myös vakaalla pohjalla oleva kuntatalous.
”Kunnanjohtajana pidän tärkeänä, että kaikkia munia ei saa koskaan laittaa samaan koriin. Tämä on mahdollistanut myös uusien hankkeiden eteenpäin viemisen. Lisäksi yhteistyö yritysten kanssa on ollut avointa ja palkitsevaa”, Soronen muistuttaa.
Samaan aikaan kun työt Hanhikivellä olivat kuumimmillaan, Pyhäjoella panostettiin myös tuulivoimaan.
Tuulivoimapuistoja on rakennettu ripeään tahtiin ja niistä saatavat kiinteistöverotulot, noin 30 000 euroa per voimala, ovat pitäneet kuntatalouden vakaana. Pyhäjoella on tällä hetkellä 114 tuulivoimalaa, jotka tuottavat vajaa 10 prosenttia Suomen tuulisähköstä.
Tuulivoima tulee myös jatkossa olemaan kunnan lippulaivoja. Sorosen mukaan vireillä on kaksi merituulipuistohanketta sekä iso maatuulipuistohanke.
”Merituulipuistoista merkittävin on Metsähallituksen hallinnoima Ebba-hanke, joka totetuessaan toisi Pyhäjoen puolelle 86 uutta voimalaa sekä Raaheen 12. Miljardiluokan hanke on tällä hetkellä kilpailutuksessa.”
Pyhäjoki on mukana myös aurinkovoimalahankkeessa, jonka kustannusarvioksi on laskettu 250 miljoonaa euroa.
”Hankkeelle on myönnetty rakennuslupa, joten näillä näkymin kuokka isketään maahan ensi vuonna ja 200 hehtaarin alueelle tuleva aurinkovoimala on valmis vuonna 2027.”
Kunnanjohtaja Sorosen mukaan Hanhikivi opetti paljon.
”3 000 asukkaan maalaiskunnassa ei anneta periksi. Kansainvälinen suurhanke on myönteinen kokemus ja vahva perusta myös tulevalle tekemiselle. Kunnalla on vahvat tukijalkansa, mutta tarvitsemme myös Hanhikivi-hankkeen ja sen mukana tuomat työpaikat. Jatkoa ajatellen on syytä muistaa, että Hanhikivi on ainoa uudelle ydinvoimalalle kaavoitettu valmis tontti Euroopassa, mutta hanke tarvitsee kuitenkin valtiovallan määrätietoisen ja vahvan tuen.”
Kiinteistöveroihin liittyvistä uhkakuvista Soronen on huolissaan.
”Taivaanrannalla näkyy synkkiä pilviä, sillä maan hallituksen toimesta muun muassa tuulivoimasta saatavat kiinteistöverot halutaan siirtää kuntien väliseen yhteiseen tasausjärjestelmään. Tämä olisi suora tulonsiirto Pohjoisesta Suomesta Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Tällä olisi välitön vaikutus Maaseutu-Suomen kuntien mahdollisuuteen kehittää elinvoimaisuuttaan”, kunnanjohtaja arvioi.
Otsikkoa muutettu 18.11.2024 kello 9.21: Otsikkoa korjattu huomioiden, että tuulivoimalasta saatava verokertymä laskee sitä mukaa, kun voimala vanhenee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
