Ukrainan sotavoimat ovat elokuun 6. päivästä alkaen hyökänneet Venäjän maaperälle. Varautumatta jättäneen Venäjän puolustuslinjojen takaa on viikon aikana löytynyt kymmeniä kilometrejä tilaa Ukrainan etenemiselle.
”Nyt Ukraina pääsi yllättämään – ei pelkästään Venäjän, vaan myös kansainvälisen yhteisön”, kuvaa tilannetta kansanedustaja (kok.) ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell.
Limnellin mukaan aloitteen saaminen itselle on sodankäynnin keskeisiä periaatteita. Hyökkäys pakottaa vastapuolen reagoimaan tilanteeseen, muuttamaan suunnitelmia ja siirtämään joukkoja.
Sotaa käydään nyt ensimmäisen kerran Venäjän maaperällä.
Hyökkäysuutisilla on myös taistelutahtoa ja -moraalia nostattava vaikutus, kun sotaa käydään nyt ensimmäisen kerran Venäjän maaperällä.
Jotkin maat ovat aiemmin suhtautuneet varauksella Ukrainalle toimitettujen aseiden käyttöön Venäjän alueella. Suomella ei tällaisia varauksia ole.
”Suomi ei ole asettanut alun alkaenkaan minkäänlaisia rajoitteita sille puolustusmateriaalille, jota Ukrainaan toimitetaan. Lähtökohta tietysti kaikkeen on se, että sitä käytetään lailliseen puolustustaisteluun”, kommentoi ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) Helsingin Sanomille.
Myös Yhdysvaltojen puolustusministeriöstä on kerrottu, että toimitettujen aseiden käyttäminen Venäjän maaperällä on hyväksyttävää.
Ukraina ei ole julkisesti kommentoinut joukkojen kokoonpanoa tai suunnitelmia. Limnellin mukaan se on viisasta: vastapuolelle ei pidä antaa etulyöntiasemaa.
Vastapuoli on toistaiseksi vähätellyt tilannetta. Puolustukseen lähetettyjä joukkoja kutsutaan Venäjällä ”terrorisminvastaiseksi operaatioksi.”
Todennäköistä on, että Venäjä siirtää alueelle joukkojaan, ryhtyy puolustustaisteluun ja jopa vastahyökkäykseen. Limnellin mukaan vielä ei ole tiedossa, mihin Ukrainankaan voimavarat lopulta riittävät.
”Syvemmälle Venäjälle työntyminen myös kasvattaa mottiin jäämisen riskiä.”
”Tässä hetkessä minun on vaikea nähdä, että he resursseillaan pystyisivät hyökkäystään merkittävästi laajentamaan. Syvemmälle Venäjälle työntyminen myös kasvattaa mottiin jäämisen riskiä.”
Ukrainan lopullista tavoitetta Kurskissa ei vielä tunneta. Limnellin mukaan valtaukset voivat parantaa maan neuvotteluasemia, vaikka suoraa tietä rauhaan ne tuskin avaavat.
”Venäjä jatkaa sotaa niin kauan, kun sillä omasta mielestään on voiton ja menestyksen edellytykset. Nyt Ukraina heikentää edellytyksiä ja luo lisää taisteluhenkeä. Ehkä se laittaa miettimään sodan jatkamisen mielekkyyttä Kremlissäkin.”
Asiantuntijoita on puhuttanut, miten Ukraina pääsikin yllättämään idän sotakoneen.
”En usko, etteikö Venäjä olisi eri tiedustelukanaviaan pitkin saanut tietoa hyökkäyksen valmistelusta”, Limnell huomauttaa.
”Voidaan kysyä, eikä autoritäärisessä valtiossa ole uskallettu kertoa huonoja uutisia valtionjohdolle. Vai eikö niitä ole tahdottu uskoa.”