Enemmistö suomalaisista näkee Ukrainan tulevaisuuden Euroopan unionissa, kertoo Evan tutkimus
Vähän yli puolet suomalaisista arvioi Ukrainan sopivan tulevaisuudessa Euroopan unionin jäsenmaaksi. Myös muut pohjoismaat saavat suomalaisilta positiivista suhtautumista. Kaikkein vähiten suomalaiset unioniin haluaisivat Venäjän.
Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti muiden pohjoismaiden EU-jäsenyyteen. Kuva: Jarkko SirkiäSuomalaisista 55 prosenttia, uskoo Ukrainan tulevaisuuden olevan Euroopan unionissa Evan Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan.
Ennen Ukrainen sodan alkua valtaosa suomalaisista eivät osanneet arvioida sopisiko Ukraina tulevaisuudessa EU:n jäseneksi. Sodan alkamisen jälkeen keväästä 2022, suomalaisten enemmistö on kuitenkin ollut myötämielisiä Ukrainan EU-jäsenyyttä kohtaan. Ainoastaan vajaa viidesosa ei katso Ukrainan sopivan EU:n jäseneksi.
”Suomalaisten tuki Ukrainan EU-jäsenyydelle ei ole juurikaan hyökkäyksen edetessä hälvennyt, mikä osoittaa, että solidaarisuus Ukrainan eloonjäämiskamppailua kohtaan on pysyvää laatua”, toteaa EVAn viestintäpäällikkö Mikko Laakso.
Tästä huolimatta suomalaiset suhtautuvat moniin Ukrainan EU-jäsenyyden seurauksiin epävarmuudella. Kuusi kymmenestä vastaajasta uskoo, että Ukrainen jäsenyys kasvattaisi Suomen ja monien muiden jäsenmaiden maksuosuuksia. Samaan aikaan yhtä moni pitää todennäköisnä, että jäsenyys toisi EU:n työmarkkinoille, Suomi mukaanlukien, uutta liikkuvaa työvoimaa.
Lähes 90 prosenttia suomalaisista ottaisivat EU:n jäseniksi mielellään Norjan, Islannin ja Sveitsin. Myös unionista lähtenyt Iso-Britannia saisi tukea 76 prosentilta vastanneista. EU-jäsenyyttä hakevien maiden joukosta ainoastaan Ukrainan pyrkimyksille löytyy Suomesta merkittävää tukea.
Kaikkein vähiten suomalaiset unioniin haluaisivat Venäjän ja sen liittolaisen Valko-Venäjän. Kielteisesti Venäjän jäsenyyteen suhtautuu 90 prosenttia, myönteisesti vain kaksi prosenttia.
Tulokset perustuvat 2 087 18–79-vuotiaan koko maan väestöä (pois lukien Ahvenanmaa) edustavan henkilön antamiin vastauksiin. Koko väestöntasolla virhemarginaali on kahdesta kolmeen prosenttiyksikköä. Tietojen keräys tapahtui aikavälillä 13.3.-21-3.2024.
Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
- Osaston luetuimmat
