Kompostit tarkastetaan, mutta vieraslajit jätetään vaille valvontaa – miksi näin, ihmettelee vieraslajilähettiläs
Britanniaa kiertää parikymmentä vieraslajitarkastajaa. Suomessakin vieraslajineuvojalle olisi selkeä tilaus, sanoo vieraslajilähettiläs Taina Suonio.Tilaajalle
Jättipalsami on erittäin nopeasti leviävä haitallinen vieraslaji, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Kuva: Jarkko SirkiäLue artikkelin tiivistelmä- Suomessa vieraslajivalvonta on heikkoa, vaikka kompostit tarkastetaan. Tutkija Taina Suonio ja asiantuntija Markus Seppälä vaativat vieraslajineuvojia ja lisärahoitusta torjuntaan. Britanniassa toimii vieraslajitarkastajia, Suomessa valvonta on keskustelun varassa.
Suomeen tarvittaisiin vieraslajivalvojia tai -neuvojia, sanoo vieraslajilähettiläs, tutkija ja maisemasuunnittelija Taina Suonio Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen koordinoimasta Inspire-vieraslajihankkeesta.
”Meillä on palkattuna viranomaisena kompostitarkastajia. Kuinka voi olla mahdollista, että jokaisessa kunnassa tai kaupungissa ei ole vieraslajien asiantuntijaa? Olemme vieraslajien kanssa myös tärkeän asian juurella.”
Vieraslajineuvojalle olisi Suoniosta selkeä tilaus: hän neuvoisi, tukisi, kartoittaisi ja reagoisi haitallisiin vieraslajeihin, esimerkiksi kunnan tai elinvoimakeskuksen mandaatilla.
Esimerkiksi Britanniassa kiertää noin parikymmentä vieraslajitarkastajaa. He tekevät lähinnä neuvontatyötä.
”Puhutaan teiden korjausvelasta. Myös vieraslajien poiston korjausvelka kasvaa joka vuosi.”
Vieraslajityöhön tarvitaan lisää resursseja, painottaa vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä Inspire-hankkeesta.
EU:n tai Suomen kansallisen vieraslajiluettelon lajien sekä vieraslajilain valvonta kuului vuoden 2025 loppuun alueellisille ely-keskuksille ja nyt uudelle Lupa- ja valvontavirastolle.
Valvonnan resurssit ovat Seppälän mukaan vähäiset, ja siihen tarvittaisiin lisärahoitusta.
”Puhutaan teiden korjausvelasta. Myös vieraslajien poiston korjausvelka kasvaa joka vuosi.”
Viimeinen askel on uhkasakko tai torjuntatyön teettäminen ja laskun osoittaminen kiinteistönomistajalle.
Valvova viranomainen voi nyt lain mukaan keskustella ja kehottaa maanomistajaa poistamaan haitallisen vieraslajin pihaltaan. Viimeinen askel on uhkasakko tai torjuntatyön teettäminen ja laskun osoittaminen kiinteistönomistajalle.
”Tähän ei olla vielä Suomessa menty. Virallinen linja on se, että keskustelulla päästään hyvään lopputulokseen, eikä pakkotoimia tarvita”, kertoo Seppälä.
Osa maanomistajista punnitsee Seppälän mukaan kustannuksia. Vieraslajien torjunta on kallista.
Niiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat Seppälän mukaan merkittäviä. Siksi on tärkeä tehdä toimia, joilla ennaltaehkäistään vieraslajien leviämistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
