Haitallinen vieraslaji kurtturuusu on vähentänyt muidenkin ruusujen ostamista. Kuva: Heli Virtanen
Suomessa aletaan tehdä listaa tulevista riskilajeista – ”Haluamme välttää tulevaisuuden jättipalsamit tai kurtturuusut”
Lista kertoo tulevaisuuden riskikasvit ja suosittelee niille vaihtoehtoja. Inspire-vieraslajihankkeen valmistelema lista on tarkoitettu puutarha- ja viheralaa varten, mutta myös kotipuutarhureille.
Isotuomipihlajaa harkittiin haitallisten vieraslajien kansalliseen luetteloon mutta lopulta sitä ei sinne lisätty. Myynti kuitenkin romahti. Kuva: Jaana KankaanpääLue artikkelin tiivistelmä- Suomessa käynnistyy vieraslajihanke, jossa kootaan lista kasveista, joilla voi tulevaisuudessa olla haitallisia vaikutuksia luontoon. Listalle esitetään myös turvallisia vaihtoehtoja. Tavoitteena on ennaltaehkäistä vieraslajien leviämistä ja tukea viheralan vastuullisuutta.
Ruotsissa esitellään maaliskuussa lista kasveista, jotka ovat tulevaisuudessa mahdollisia haitallisia vieraslajeja.
Myös Suomessa aletaan pian laatia vastaavaa listaa. Ajatuksena on, että lista kertoo tulevaisuuden riskikasvit ja suosittelee niille vaihtoehtoja.
Lista on tarkoitettu puutarha- ja viheralaa varten, mutta myös kotipuutarhureille. Sen käyttäminen on vapaaehtoista. Listan ensimmäinen versio julkaistaan syksyllä.
Riskikasvien ja vaihtoehtojen listaa pohditaan yhteistyössä viher- ja puutarha-alan toimijoiden, viranomaisten ja tutkijoiden kanssa Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen koordinoimassa ja EU:n Interreg Aurora -ohjelman osarahoittamassa Inspire-vieraslajihankkeessa. Ajatuksena on koota 10–12 hengen työryhmä.
”Listan tavoitteena on vähentää tai poistaa haitallisten vieraslajien leviämisriskiä. Haluamme välttää tulevaisuuden jättipalsamit tai kurtturuusut”, sanoo vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä Inspire-hankkeesta.
”Haluamme välttää tulevaisuuden jättipalsamit tai kurtturuusut.”
Taimistoviljelijöille jo mahdollisuus, että puutarhakasvi päätyisi haitallisten vieraslajien luetteloon, tarkoittaa taloudellisia menetyksiä, kertoo Taimistoviljelijät ry:n edustaja ja Puutarha Tahvoset -taimiston myyntipäällikkö Ilpo Koivu.
Taimistoviljelijät toivovat, että EU- tai Suomen vieraslajiluetteloihin tulisi lajeja maltillisesti ja niitä päivitettäisiin vähitellen, jotta muutos pysyy hallittuna.
Taimistoviljelijät haluavat toimia vastuullisesti haitallisiksi vieraslajeiksi osoittautuneiden tuotteiden kanssa.
Epäily mahdollisesta riskistä pitäisi saada mahdollisimman aikaisin taimituottajien tietoon, painottaa Koivu. Näin viljelijät pystyisivät reagoimaan tuotantomääriin ja myös kysynnän muutoksiin ajoissa, jolloin vältettäisiin taloudellisia menetyksiä.
Nyt tieto luetteloon harkittavista kasveista on tullut Koivun mukaan taimistoille liian myöhään.
”Joku on voinut kasvattaa esimerkiksi isokokoisten peltopuiden taimierää jo kymmenen vuotta, ja vielä pitäisi kolme vuotta kasvattaa, ennen kuin se on suurimmassa myyntikoossa. Jos laji päätyy tässä kohtaa vieraslajiluetteloon, sen myynti loppuu lähes kokonaan.”
Epäily mahdollisesta riskistä pitäisi saada mahdollisimman aikaisin taimituottajien tietoon, painottaa Ilpo Koivu.
Esimerkiksi tärkeää aitakasvia isotuomipihlajaa harkittiin haitallisten vieraslajien kansalliseen luetteloon mutta lopulta sitä ei sinne lisätty.
”Taimistoviljelijöiden näkökulmasta tieto luetteloon harkitsemisesta tuli yhtäkkiä. Suurin piirtein jokaisella taimistolla oli kasvamassa isotuomipihlajaa eri tuotantosarjoja. Myynti romahti saman tien”, kertoo Koivu.
”Kaikki tuotantopanokset ja viljelyyn käytetty ala menevät hukkaan ja korvauksia ei saa.”
”Isotuomipihlaja sai ongelmallisen leiman. Kaikki ovat luopuneet sen tuotannosta, vaikka sitä saisi vielä tuottaa ja markkinoida.”
Jos kasvi tulee haitallisten vieraslajien luetteloon yllättäen, viesti ei ole kulkenut viranomaisten, taimituottajien ja tutkijoiden välillä, sanoo vieraslajilähettiläs, tutkija ja maisemasuunnittelija Taina Suonio Inspire-hankkeesta.
”Riski- ja vaihtoehtolajien lista pyrkii olemaan alusta, jonka äärelle keräännytään keskustelemaan ja vaihtamaan havaintoja. Hankkeessa tuotetaan ensimmäinen versio listasta, mutta pysyäkseen hyödyllisenä vieraslajina sitä pitää tulevaisuudessa myös päivittää ja se vaatii eri ryhmien jatkuvaa keskustelua.”
”Kaikki tuotantopanokset ja viljelyyn käytetty ala menevät hukkaan ja korvauksia ei saa.”
Ruotsi ja Norja ovat arvioineet vieraslajien riskejä jo vuosia. Laajempaa riskiarviointia olisi Seppälästä syytä harkita myös Suomessa.
SLU Artdatabanken on Ruotsin luonnonsuojeluviraston ja meri- ja vesiviranomaisen toimeksiannosta vuonna 2023–2024 käynyt läpi 5 589 lajia eri organismiryhmistä ja yhdistänyt niiden luonnolle aiheutuvien haittojen todennäköisyyden ja leviämispotentiaalin tulevaisuuden ilmastomalleihin. Sitten kasvit on jaettu riskiluokittain.
Korkean riskiluokan voivat saada esimerkiksi virtaveden tai tuulen mukana leviävät lajit, luonnon kasveja tukahduttavat vieraslajit ja uhanalaisissa elinympäristöissä viihtyvät lajit.
Västerbottenin lääninhallitus on valikoinut Inspire-hankkeessa Ruotsia koskevalle listalle korkeimpien riskiluokkien vieraslajeja.
Listan luonnokselle päätyi 3 613 putkilokasveista noin 50 lajia: 20 puuta ja pensasta, 20 perennaa, 5 köynnöstä ja 4 sipulilajia, kertoo Inspiren projektipäällikkö Johanna Nymark Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksesta.
Vaihtoehdoksi on listattu joko kotimaisia luonnonkasveja tai vieraslajeja, joiden riskiluokka on matala.
Korkean riskiluokan voivat saada esimerkiksi virtaveden tai tuulen mukana leviävät lajit.
Suomen ja Ruotsin ilmasto-olot ovat niin erilaiset, että Ruotsin riski- ja vaihtoehtolajien listaa ei voi Suomeen sellaisenaan kopioida, kertoo Koivu.
Esimerkiksi Etelä-Ruotsissa ongelmalliset luontoon karkaavat köynnökset eivät todennäköisesti käyttäytyisi koko Suomen alueella ollenkaan samalla tavalla.
”Emme voi tietää, mikä ilmasto on 30 tai 50 vuoden päästä, mutta tässä ilmanalassa näkisin, että meillä ei ole nykyisissä kaupallisissa puutarhakasveissa yhtään köynnöskasvia, joka aiheuttaisi suurta huolta luontoon leviämisestä”, sanoo Koivu.
Hän toivoo myös keskustelua siitä, voisiko jotain lajeja kieltää vain osassa Suomessa. Esimerkiksi Rovaniemellä ja Ahvenanmaalla olosuhteet ovat varsin erilaiset.
Kysymys alueellisista eroista tullaan huomioimaan Suomen riski- ja vaihtoehtolajien listan valmistelutyössä, kertoo Nymark.
(Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.)
Luettelot ja lista
Suomessa on käytössä kaksi virallista, lainsäädännön piiriin kuuluvaa luetteloa: kansallinen haitallisten vieraslajien luettelo sekä EU:n haitallisten vieraslajien luettelo.
EU:n vieraslajiluettelo listaa koko EU:ssa haitalliset vieraslajit.
Suomen kansallisessa vieraslajiluettelossa listataan Suomessa haitalliset vieraslajit.
Näiden lisäksi Inspire-hankkeessa ollaan koostamassa epävirallista listaa tulevaisuuden haitallisista vieraslajeista viher- ja puutarha-alan, tutkijoiden ja puutarhaharrastajien käyttöön.
Lisäksi tarvitaan selkeää viestintää. Ihmiset eivät välttämättä osaa erotella haitallisia vieraslajeja muista lähellä olevista kasveista tai ryhmistä.
”Kaikkien tiedossa on, että kurtturuusu on haitallinen vieraslaji. Se on vähentänyt muidenkin ruusujen ostamista taimistoista ja puutarhaliikkeistä”, kertoo Suonio.
Ruotsin alustavaa riskilajien listaa esiteltiin viime viikolla Jyväskylässä Viherpäivillä.
Pohjoismaiden ministerineuvoston 2015 selvityksen mukaan valtaosa luontoon levinneistä vieraslajeista oli peräisin joko ammatti- tai kotipuutarhoista.
”Puutarhasektori on merkittävin vieraslajien leviämisväylä luontoon. Sektorin toimenpiteet on myöskin merkittävimpiä, kun haluamme ennaltaehkäistä vieraslajien leviämistä tulevaisuudessa. Ennaltaehkäisevä työ on ehkä kymmeniä kertoja kustannustehokkaampaa kuin reaktiivinen vieraslajien torjuntatyö”, sanoo Seppälä.
Tulevaisuuden vieraslajien pohtiminen tuo Suonion mukaan myös mahdollisuuksia, esimerkiksi luonnonkasvien siementen keruuseen ja taimistojen erikoistumiseen, kuten Iso-Britanniassa.
Kansallisesta luettelosta poistuu lajeja
Suomen kansallista haitallisten vieraslajien luetteloa päivitetään tarpeen mukaan.
Tällä hetkellä ei ole tarpeen lisätä lajeja kansalliseen luetteloon, eikä mikään taho ole esittänyt sinne uusia lajeja, maa- ja metsätalousministeriö kertoo.
Lähiaikoina luettelosta aiotaan poistaa muun muassa kolme tatarlajia: japanintatar (Reynoutria japonica), sahalinintatar (Reynoutria sachalinensis) ja tarhatatar (Reynoutria x bohemica), jotka hyväksyttiin viime kesänä EU:n vieraslajiluetteloon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
