Kyläkoulun sulkeminen voi taata lapselle tasavertaisemmat mahdollisuudet – nämä seikat pikkukoulussa saattavat uhata oppilaan oikeuksia
Pieniin kouluihin on vaikea saada henkilökuntaa, oli kyse sitten oppilashuollosta, opettajista tai siivoushenkilökunnasta.
Kuivannon kyläkoulu Orimattilassa on jo kertaalleen, vuonna 2020, päätetty lakkauttaa. Toistaiseksi koulu on saanut kuitenkin jatkoaikaa, ja uusi lukuvuosi on jälleen käynnistynyt. Kuva: Jarkko Sirkiä”Koulu on paljon muutakin kuin perinteinen opetus. Pitää pystyä tarjoamaan tasavertaiset mahdollisuudet esimerkiksi oppimisen tukeen tai opiskeluhuoltoon kaikille lapsille kaikissa yksiköissä”, toteaa Orimattilan sivistysjohtaja Mika Silvennoinen.
Vaatimus kumpuaa perusopetuslaista, ja kunnilla ja kaupungeilla on vastuu opetuksen järjestämisestä sen mukaan. Monien pienten koulujen tapauksessa tämä aiheuttaa haasteita.
Pieniin yksiköihin esimerkiksi koulupsykologin tai -kuraattorin järjestäminen on hankalaa. Silvennoisen mukaan Orimattilassa näiden palveluiden järjestämisestä vastuussa oleva Päijät-Hämeen hyvinvointialue on todennut, että yli 700 hengen oppilaitoksiin kuraattorin, psykologin ja kouluterveydenhoitajan riittävä saatavuus pystytään takaamaan.
”Varmasti siitä huolissaan kannattaa olla.” Roope Rissanen
Työvoimaa on vaikea saada myös esimerkiksi ruokapalveluihin tai siivoukseen. Lisäksi opettajien rekrytointi pieniin kouluihin on Silvennoisen mukaan hankalaa ja muutaman opettajan koulussa jo yhdenkin opettajan sairauspoissaolo voi vaikuttaa opetukseen rajusti.
Opetushallituksen yliarkkitehti Roope Rissanen toteaa, että vaikka pienillä kouluilla on tiedetyt sosiaaliset etunsa, on otettava huomioon myös se, että jokaisen oppilaan on saatava opetusta yhdenvertaisesti.
”Varmasti siitä huolissaan kannattaa olla.”
Rissanen lisää, ettei tilanne ole hälyttävä. Hän korostaa puhuvansa yleisellä tasolla huomioon otettavista seikoista.
Yhdenvertaisuuden kannalta tärkeitä seikkoja ovat esimerkiksi valinnaisaineet ja kieliaineet, tietokoneet, isot käsityötilat, medialaitteet ja liikuntavälineet.
Tästä näkökulmasta isoilla yksiköillä on käytössään enemmän resursseja, jolloin lasten yhdenvertaisuudelle on paremmat toteutumismahdollisuudet.
Opetushallinon tilastopalvelu Vipusen mukaan pienten, alle sadan oppilaan, koulujen määrä on 2000-luvulla vähentynyt vajaalla 1 600 koululla 2 228:sta 637:än. Orimattilan kanssa samanlaisessa tilanteessa kamppailee moni muutkin kunta.
Orimattilan kaupunginjohtaja Kalle Larssonin mukaan koulujen lopettamisen taustalla vaikuttaa kolme seikkaa: lasten määrän väheneminen, velvoite lakisääteisten tehtävien hoitamisesta kaupungin taloudellisesta tilanteesta huolimatta sekä velvoite kaikille lapsille tasa-arvoisista oppimisympäristöistä koulusta riippumatta.
”Kaupunkitasoisesti oppilasmäärät pienenevät tosi selvästi. Koko maassa on sama ongelma. Meillekään Orimattilaan ei muuttoliike tuo enää lapsiperheitä kuten 2000-luvun alkupuolella parhaina pendelöintivuosina”, Silvennoinen kertoo.
”On pakko katsoa mihin on rahaa ja miten voidaan mahdollisimman monipuolisesti ja tasapainoisesti järjestää palveluita.” Mika Silvennoinen
Silvennoisen mukaan usein ollaan pattitilanteessa.
”Koulu ja koulutus ovat niin tärkeitä, että totta kai ne synnyttävät suuria tunteita. Itsekin huoltajan roolissa olen ollut siinä samassa veneessä. Vilpittömästi ihailen kuntien ja kyläkoulujen vanhempia ja ihmisiä, jotka arvostavat koulutusta niin paljon, että ovat valmiita taistelemaan sen puolesta.”
”Toisaalta minun täytyy työni puolesta katsoa koko kaupungin näkökulmasta tätä asiaa. On pakko katsoa mihin on rahaa ja miten voidaan mahdollisimman monipuolisesti ja tasapainoisesti järjestää palveluita.”
Samoilla linjoilla on kaupunginjohtaja Larsson. Poukkoileva päätöksenteko vaikeuttaa lopulta sekä perheiden että opettajien mahdollisuutta suunnitella tulevaa. Mikään yksittäinen koulu ei ole suurennuslasin alla vaan päätökset tehdään kouluverkon kokonaiskuvan perusteella.
OPH:n Rissanen tuo esiin, että sote-uudistuksen myötä kuntien suurimmaksi yksittäiseksi kulueräksi on muodostunut koulutus. Hän pohtii, että sillä saattaa olla kiihdyttävä vaikutus kuntien haluun keskittää koulutusta, mutta toivoo yleisellä tasolla jonkinlaisen keskitien löytymistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
