Orpon ilmoitus Suomen taloussuunnitelmasta EU:lle johti nahisteluun sotesta – "Kumpaa tässä nyt pitää uskoa?"

Kiistely viime hallituskaudella päätetystä sote-uudistuksesta nousi pääosaan, kun eduskunta sai Petteri Orpolta (kok.) pääministerin ilmoituksen Euroopan unionin vaatimasta Suomen keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmasta.

Oppositiosta erityisesti SDP:n edustajat tarttuivat puheenvuoroissaan siihen, että suunnitelmassa kuvaillaan sote-uudistusta paikoin myönteiseen sävyyn. Tekstissä muun muassa sanotaan, että monella mittarilla palvelut ovat parantuneet uudistuksen jälkeen ja että rahoitusmalli luo hyvinvointialueille kannustimen tehostaa toimintaansa.

”Kumpaa tässä nyt pitää uskoa, teidän kirjoittamaanne suunnitelmaa vai teitä? Todella tilanne on se, että täällä Helsingissä te haukutte sote-uudistusta ja Brysseliin menette sitä kehumaan”, kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) sanoi täysistunnossa.

Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ovat useasti arvostelleet sote-uudistusta, josta päätettiin Sanna Marinin (sd.) pääministerikaudella. Orpo esimerkiksi sanoi toissa viikolla eduskunnan kyselytunnilla, että hänen hallituksensa sai edelliseltä hallitukselta perinnöksi sote-järjestelmän, joka vaatii lukemattomia korjauksia.

Keskiviikkona Orpo kommentoi demareille täysistunnossa, että hallitus on sitoutunut Suomen talouden kuntoon laittamiseen mutta sidottu Marinin hallituksen sote-ratkaisuun.

”Meidät on sidottu Marinin hallituksen velkaperintöön, ja sitä tässä yritetään yhdessä komission kanssa tällä hetkellä korjata”, Orpo sanoi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi Orpon jatkavan sote-uudistuksen haukkumista mutta puhuvan Brysseliin ihan toista.

”Nämähän ovat aivan eri puheet kuin mitä te olette täällä puhunut. Kummat puheet pätevät, pääministeri Orpo? Ne, mitä puhutte Brysselissä, vai ne, mitä puhutte täällä eduskunnassa?”

Hallituksen on tarkoitus hyväksyä keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma ensi viikolla ja toimittaa se EU:lle. Suunnitelmassa Suomi hakee talouden sopeutuskautensa pidentämistä neljästä vuodesta seitsemään vuoteen.

Keväällä voimaan tulleet EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt velvoittavat EU-maita tekemään lähivuosiksi suunnitelman, jossa ne sitoutuvat julkisten nettomenojen tiettyyn kasvuvauhtiin eli niin sanottuun nettomenopolkuun. Suunnitelmaan voi hakea enintään kolmen vuoden lisäsopeutusaikaa.

Valtiovarainministeriön (VM) mukaan Suomen suunnitelma on yhteensopiva Orpon hallituksen päättämien yhdeksän miljardin euron sopeutustoimien kanssa.

”Nyt laadittu suunnitelma ei edellytä hallitukselta lisäsopeutusta”, Orpo sanoi keskiviikkona eduskunnalle.

Hän kuitenkin lisäsi, että tarpeen vaatiessa hallitus on valmis myös uusiin päätöksiin.

Komissio arvioi jäsenmaiden suunnitelmat, ja EU:n neuvosto hyväksyy ne. Suunnitelmien toimeenpanoa seurataan vuosittain.

EU-sääntöjen mukaan jäsenmaiden julkisen talouden velka saisi olla enintään 60 prosenttia ja alijäämä enintään kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt).

VM arvioi syyskuussa talousennusteessaan, että Suomen alijäämä on tänä vuonna 3,7 prosenttia bkt:stä. Ennusteen mukaan ensi vuoden alijäämä on 3,2 prosenttia, mutta ennusteessa ei ole huomioitu kaikkia hallituksen päättämiä sopeutustoimia.

Hallituksen tavoitteena on painaa alijäämä ensi vuonna 2,9 prosenttiin. Tämä luku on kirjattu EU:lle toimitettavaan keskipitkän aikavälin suunnitelmaan.

Keskustan Markus Lohi moitti täysistunnossa, että hallitus ei anna hyvinvointialueille yhtään lisää aikaa sopeuttaa talouttaan, mutta hakee kyllä itse EU:lta lisäaikaa sopeuttamiselle. Puoluetoveri Eeva Kalli (kesk.) vetosi hallitukseen, että hyvinvointialueet saisivat lisää aikaa alijäämiensä kattamiseen.

”Kun täällä on tästä nettomenopolusta puhuttu, niin tulee mieleen tämä Neon  2:n biisi, ”ei polku tää vie mihinkään", jos ei anneta riittävästi aikaa uudistamiseen”, Kalli sanoi.

Valtiovarainministeri Purra vastasi, että jos alueille annettaisiin lisää aikaa alijäämien kattamiseen, pitäisi jostain muualta sopeuttaa nykyistä enemmän.

Purra luonnehti jälleen sote-uudistusta epäonnistuneeksi. Hänen mukaansa hallituksella on edelleen paljon tekemistä, jotta alueet saadaan toimimaan niin, että kustannuskehitystä saadaan hillittyä.