Oletko hankkimassa 1980- tai 1990-luvulla rakennettua kotia? Asiantuntija kertoo, mitä kannattaa huomioida

Pientalokannastamme useampi kuin joka neljäs talo on rakennettu 1980– ja 1990-luvuilla. Usein nämä yksikerroksiset, harjakattoiset puutalot on rakennettu isoimmille tonteille kuin uudiskohteet, mikä lisää niiden kiinnostavuutta asuntokaupoilla, samoin kuin monesta pihasta löytyvä, harrastetilaksikin taipuva autotalli.

Kuntotarkastuksia tekevä Sustera eli entiseltä nimeltään Raksystems muistuttaa kuitenkin, että talon rakenteiden, rakenneosien ja järjestelmien tekniset käyttöiät ovat tyypillisesti 20–50 vuotta, joten näinä vuosikymmeninä rakennetuissa taloissa moni kohta voi olla teknisen käyttöikänsä päässä, jos remontteja ei ole tehty.

Susteran tekemien kuntotarkastusten raportit kertovat, että 1980–1990-luvuilla rakennetuissa pientaloissa jopa joka toinen kylpyhuone voi olla teknisen käyttöikänsä päässä, salaojat vielä useammassa.

”Teknisestä käyttöiästä tulee maininta kuntotarkastusraporttiin syystä. Esimerkiksi kylpyhuoneen ja salaojajärjestelmän ikääntyminen on merkittävä asia kosteus- ja mikrobivaurioiden riskin sekä mahdollisten jo syntyneiden vaurioiden laajentumisriskin vuoksi”, Susteran kuntotarkastusosaston päällikkö Antti Heimlander kommentoi tiedotteessa.

Monen 1980- tai 1990-luvun talon pihasta löytyy harrastetilaksikin taipuva autotalli.  Kuva: Ilpo Paananen

Heimlander muistuttaa, ettei teknisen käyttöiän ylittyminen tarkoita automaattisesti sitä, että esimerkiksi kylpyhuone on remontoitava heti vaan sitä, että siihen on hyvä varautua etenkin taloudellisesti.

”Sekä rakenteet ja tilan käyttö vaikuttavat: onko kylpyhuoneessa suihkukaappi tai amme, montako ihmistä kodissa on asunut, miten usein suihkussa on käyty”, Heimlander toteaa.

Jos talossa on aiemmin asunut puolet vuodesta kesämökillä elänyt eläkeläispari ja tilalle muuttaa lapsiperhe, märkätilojen käytön määrä todennäköisesti kasvaa selvästi. Samalla kasvavat vaurioriskit, kun tilat ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Heimlander muistuttaa, että vaikka kosteuskartoituksen perusteella vanhassa kylpyhuoneessa ei olisi ongelmaa, muuttuva käyttö voi muuttaa tilanteen nopeastikin.

Talon rakenteiden, rakenneosien ja järjestelmien tekniset käyttöiät ovat tyypillisesti 20–50 vuotta, joten 1980- ja 1990-luvuilla rakennetuissa taloissa moni kohta voi olla teknisen käyttöikänsä päässä, jos remontteja ei ole tehty. Kuva: Pekka Fali

Salaojien ikääntyminen on Heimlanderin mukaan ongelmallista jo senkin vuoksi, että harva edes ajattelee maan alla olevaa järjestelmää. Suosituksen mukaan salaojajärjestelmän kunto olisi tutkittava viiden vuoden välein.

”Huollot jäävät usein tekemättä, mikä lyhentää järjestelmän teknistä käyttöikää jopa 25 prosentilla. Kellarillisissa taloissa se on huollettuna 30 vuotta ja kellarittomissa 40 vuotta, eli etenkin 1980-luvun taloissa kannattaa olla hereillä asian kanssa”, Heimlander vinkkaa.

Susteran tiedotteessa muistutetaan, että 1980-luvun taloissa salaojajärjestelmän toimivuus ei ole alun perinkään ollut samaa luokkaa kuin nykyisissä uudiskohteissa esimerkiksi täyttömaan laadun vuoksi.

Kun salaojajärjestelmän toiminta heikkenee, se ei ilmoita siitä näkyvästi. Perustuksiin kuitenkin kohdistuu ylimääräistä kosteusrasitusta, mikä voi lopulta johtaa kosteus- ja mikrobivaurioihin talon rakenteissa.

”Kellarillisissa taloissa ensimmäinen merkki salaojien toimimattomuudesta voi olla se, kun yhtenä keväänä kellaritilaan tulviikin vettä. Melko tyypillistä teknisten käyttöikien ylittymiseen liittyen on myös se, että asuntokaupan jälkeen uusi omistaja käy remontoimaan ja purkaa paikkoja, jolloin löytyykin vaurioita.”

Asiantuntija muistuttaa, ettei teknisen käyttöiän ylittyminen tarkoita automaattisesti sitä, että esimerkiksi kylpyhuone on remontoitava heti vaan sitä, että siihen on hyvä varautua etenkin taloudellisesti. Kuva: Kari Salonen