Lohjan Asuntomessuilla Kannustalon kohteessa Iso Maininki kylpyhuoneessa katseen vangitsi Tulikiven Kuura 1 -kiuas. Kuva: Suvi Laine/Suomen Asuntomessut
Näistä asioista tietää, jos kylpyhuoneessa on kosteusvaurio – ennen vuotta 1999 tehdyissä märkätiloissa piilee riski
Kylpyhuoneen remontissa ulkopuolinen valvoja unohtuu monilta, ja siitä voi olla yllättäviä seurauksia.Tilaajalle
Lohjan asuntomessuilla 2021 esiteltiin kerrostalon peruskylpyhuone. Kylpyhuoneeseen voi halvimmillaan saada uusittua 10 000 eurolla, mutta tuplastikin siihen menee helposti. Kuva: Suomen AsuntomessutKylpyhuoneen remontteihin kuluu Suomessa runsaat miljardi euroa vuodessa.
Se onkin suosituin ja kallein remontti, mutta vieläkin kalliimmaksi voi käydä sen lykkääminen. Jos vedet pääsevät rakenteisiin, hintalappuun tulee roima korotus.
Mistä sitten tietää, onko kylpyhuoneessa jo vaurio?
”Tila alkaa usein oireilla: saumat tummuvat, tulee hajua ja ehkä homettakin. Laattojakin voi irtoilla”, sanoo neuvontainsinööri Timo Jokela Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskus PRKK:sta.
Osittain tai kokonaan alustastaan irti olevan laatan eli ”kopon” tunnistaa ontosta äänestä.
Niitä on tosin välillä varsin uusissakin tiloissa. Aina ne eivät tosin aiheuta akuutteja ongelmia.
Kylpyhuoneen ikä kertoo paljon uusimisen tarpeesta, sillä nykynormien mukainen vedeneristys tuli pakolliseksi vasta 1999.
1980-luvulla alettiin sivellä kosteudensulkua laattojen alle betoniin tai levymateriaaliin. Tuotetta käytetään yhä, mutta ainoastaan tartuntapohjana, primerina, varsinaiselle vedeneristeelle.
Joissain vanhoissa kohteissa laattojen alla on vedeneristeenä käytetty esimerkiksi muovimattoa. Riskinsä on niissäkin, sillä muovimaton saumat alkavat jossain vaiheessa vanhuuttaan päästää vettä.
Jokela painottaa, että vesi ja kosteus pääsevät aina ennen pitkää laattojen taakse – olipa kylpyhuone uusi tai vanha ja olivatpa silikonit kunnossa tai eivät.
Se ei kuitenkaan haittaa, jos vedeneristys on rakennettu nykyajan opein. Tällöin niiden elinkaari on jopa 30–40 vuotta, eli tuplasti enemmän kuin ennen.
Ennen pitkää kosteus pääsee aina laattojen taakse.
Nykyään tartuntaprimerin päälle asennetaan varsinainen vedeneriste vahvikekankaineen. Näin saadaan kalvo, jonka pitäisi kestää kosteutta kylpyammeen tavoin.
Jokela toteaa, että jos tänä päivänä tehty kylpyhuone vuotaa, kyseessä on lähes aina työvirhe.
”Tavallisesti työ on tehty omatoimisesti ja väärin.”
Tavallisemmat virheet ovat liian ohuet kalvopaksuudet tai rakenne vuotaa vesiputkien tai kaivon läpiviennistä. Tällöin esimerkiksi lattiakaivon kaulus voi puuttua.
”Muut syyt ovat harvinaisia, kuten esimerkiksi sokkelin painuminen vanhassa talossa. Se voi repiä rakenteet ja jopa kylpyhuoneen vahvikekankaan.”
Vedeneristeen paksuuden tulee nykyään olla noin puoli milliä, kun vielä jokin aika sitten vaadittiin tuplapaksuus.
”Ohuempi määrä vaatii taitoa ja huolellisuutta tekijältään”, Jokela sanoo.
Hän lisää, että mikään ei estä vetämästä lattioihin ja seinille suihkun vaikutusalueelle hieman vaadittua paksumpaa vedeneristekerrosta. Rahasta se ei jää kiinni, sillä vedeneristeen hinta on pieni osa koko kylpyhuoneremontin kustannuksista.
Materiaali on suhteellisen edullista, eikä työhön kulu kauan. Vedeneristyksen hinta alkaa muutamasta sadasta eurosta ylöspäin, kun kerrostalon peruskylpyhuoneen koko budjetti on kymppitonnin luokkaa.
Suurempaan kylppäriin saa uppoamaan helposti 20 000 euroa, varsinkin jos sisustusinto iskee päälle.
Kylpylämäiset life style -kylppärit ovat nyt trendikkäitä, ja niissä kodinhoitoon liittyvät ikävät askareet on usein siivottu silmistä pois. Suuntaus näkyy viime vuosina hyvin esimerkiksi Suomen Asuntomessujen kohteissa.
Lohjan asuntomessuilla 2021 olleessa Seilori-kohteessa kylpyhuonetta oli sisustettu muun muassa kukin. Kuva: Suomen AsuntomessutToisaalta monelle riittää vähempikin. Esimerkiksi paneelia käytettiin 1980-luvulla paljon, ja se on yhä periaatteessa mahdollinen.
”Laatat ja vedeneristys tarvitaan suihkun vaikutusalueella sekä lattialla ja seinillä. Muualla riittää vettä pitävä rakenne lattioilla ja siitä 10 senttiä ylöspäin seinille.”
Vanhan purku on yllättävän iso työ eikä vaadi isoa ammattitaitoa. Jokela suosittelee silti antamaan senkin työn urakoitsijalle.
Monet nykyajan mukavuudet, kuten käytännössä aina tehtävä lattialämmitys, lisäävät myös turvallisuutta. Näin kosteus lattiasta poistuu nopeasti.
Jokela vinkkaa, että vanhan ja toimivan lattialämmityksen voi halutessaan jättää remontissa paikoilleen. Myös uusi järjestelmä kannattaa silti asentaa odottamaan aikaa, kun vanha hajoaa. Silloin sen saa helposti kytkettyä päälle yhdellä sähköasentajan käynnillä.
Kallista kylpyhuoneremonttia ei kannata lykätä liian pitkään, sillä kosteusvaurion korjaukset ne vasta maksavatkin.
Monissa taloyhtiöissä hallitus on päätynyt maksamaan vedeneristämisen ja siihen liittyvän valvonnan, kun asukas uusii märkätilat.
Juuri valvonta on Jokelan mukaan se, joka useimmilta unohtuu.
”Ja valvojan pitäisi olla joku muu kuin urakoitsijan edustaja.”
Rakennusmestareita ja märkätilan valvontaa löytää vaikkapa netin kautta. Tämä käy tarkistamassa muutamat tärkeät työvaiheet.
Jos ulkopuolinen valvoja ei urakoitsijalle sovi, kannattaa vaihtaa tekijää. Laatan alle jäävät viat ja puutteet eivät paljastu heti mutta varmasti aikanaan.
”Kun valitset urakoitsijaa, pyydä saada soittaa hänen aiempiin työkohteisiinsa”, sanoo Jokela.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
