Digitalisaatiojohtaja Ville Kinnunen kertoo, että S-ryhmä pyrkii tekemään tekoälyllä asiakkaan arjesta entistä helpompaa. Kuva: Juha Mustonen/S-ryhmä
Näin tekoäly muuttaa asiointia S-ryhmässä – luvassa erityisesti kaksi muutosta
Tekoälyä ei käytetä S-ryhmässä niin sanotusti turhaan, eikä etenkään raskaampia tekoälymalleja.Tilaajalle
Tekoäly muuttaa asiointia S-ryhmässä monella tavalla. Se näkyy vaikkapa ihmisten ostoskoreissa. Kuva: Carolina HusuTekoäly näkyy tulevaisuudessa yhä enemmän siinä, miten asiakkaat asioivat S-ryhmän kaupoissa. Muutos näkyy ainakin kahdella tavalla.
Ensinnäkin asiakkaan arjesta pyritään tekemään aiempaa sujuvampaa.
S-ryhmällä on tällä hetkellä käytössä useita eri tarkoituksiin kehitettyjä mobiilisovelluksia.
S-ryhmän digitalisaatiojohtaja Ville Kinnunen kertoo, että tekoäly mahdollistaa sen, että teknologiset rajoitteet ovat jatkossa yhä vähemmän merkityksellisiä.
”Tekoäly tukee omalta osaltaan asiakkaan saumatonta palvelukokemusta. Se myös helpottaa eri palveluiden yhdistämistä tapauksissa, joissa se nähdään tarkoituksenmukaiseksi.”
Kinnusen mukaan S-ryhmä on halunnut edetä uusien palveluiden kehittämisessä nopeasti. Useamman erillisen applikaation kehittäminen on ollut helpompaa kuin yhden ison kokonaisuuden rakentaminen ja toisaalta asiakkaille on saatu nopeammin hyötyjä.
Toinen tekoälyn mukanaan tuoma konkreettinen muutos on se, että toiminnasta saadaan tehokkaampaa. Tehokkuutta pyritään saamaan aikaan manuaalisia työvaiheita vähentämällä sekä yksinkertaistamalla teknistä ympäristöä ja siihen liittyviä kustannuksia.
Asiakkaalle tämä näkyy niin, että tekoälyä voidaan hyödyntää halvemmalla eli lopulta paine nostaa tuotteiden hintoja kohonneiden kustannusten mukana on pienempi.
Muutos näkyy myös esimerkiksi liikennekaupassa ja ravintoloissa. Kinnunen nostaa esiin sen, että monet asiakkaat ovat toivoneet sujuvampaa mahdollisuutta tilaamiseen ja maksamiseen ilman jonottamista. Ratkaisuksi tähän on kehitetty esimerkiksi ABC-ketjun suosittelevat pikakassat sekä erilaisia ruoan tilaamisen mahdollistavia digitaalisia ratkaisuja.
Osuuskauppa Keskimaassa on pilotoitu sitä, että eri asiakkaille tarjotaan täysin erilaisia etuja hintakampanjoiden aikana. Toinen asiakas voi saada edun kahvipaketista ja toinen jauhelihapaketista.
Onko niin, että jatkossa tekoälyn käytön laajentumisen myötä yksi maksaa jauhelihapaketista viisi euroa, toinen kuusi ja kolmas seitsemän euroa?
”Kaiken lähtökohta on asiakkaan hyöty. Ajatus on, että tulevaisuudessa etuja kohdennetaan yhä enemmän ostokäyttäytymisen mukaan”, Kinnunen vastaa.
Esimerkiksi henkilö, joka ei syö lainkaan lihaa, tuskin kokee jauhelihaetua palkitsevaksi.
Tulevaisuudessa etuja kohdennetaan yhä enemmän ostokäyttäytymisen mukaan. Kaikki eivät siis saa etuja vaikkapa jauhelihapaketista. Kuva: Jarkko Sirkiä”Toimiva etu on sellainen, jonka juuri kyseinen asiakas kokee itselleen hyödylliseksi.”
Suositteluissa tekoäly tulee kuvaan siinä vaiheessa, kun perinteiseen suositteluun lisätään oppimista. Tekoäly siis ikään kuin oppii sen mukaan, miten sitä ohjataan.
”Perinteinen suositteluhan on semmoinen, että se on tiennyt, että Ville on aina ostanut tomaattia ja kurkkua ja se sitten laittaa suosituksiin tomaattia ja kurkkua.”
Tekoälyn kanssa tuo suosittelu muuttuu niin, että, jos sama henkilö alkaa ostaa vaikkapa vaippoja, tekoäly päättelee, että henkilölle on luultavasti tullut perheenlisäystä ja suosituksiin lisätään vauvaperheisiin liittyviä asioita.
”Tekoäly ainakin yrittää oppia signaaleista, eikä vain perusta suosituksia kuittimäärään tai kuittiriveihin siitä, mitä historiassa on ostettu. Se oppii jatkuvasti ja tuottaa näin aina vain osuvampia suosituksia.”
Aiemmin, jos osti vaikkapa tomaatteja, tuotesuosittelu tarjosi lisää tomaatteja, mutta nykyään se osaa tarjota myös muuta ja oppii koko ajan lisää. Kuva: Jaana Kankaanpää”Tekoäly tukee omalta osaltaan asiakkaan saumatonta palvelukokemusta. Se myös helpottaa eri palveluiden yhdistämistä tapauksissa, joissa se nähdään tarkoituksenmukaiseksi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
