Päivittäistavarakaupan yritykset hyödyntävät tekoälyä muun muassa asiakaskokemuksen parantamiseen, toimintojen tehostamiseen sekä erilaisiin ennusteisiin. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
Yritysten tekoälyn käyttö kiihtyy, mutta päästöjen arviointi on vasta alkutekijöissään
Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi datakeskusten energiankulutuksen kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.Tilaajalle
Monesta tekijästä koostuvat tekoälypäästöt kiteytyvät usein dataa pyörittävien datakeskusten päästöihin. Kuva: Timo FilpusTekoälyn käyttö yritysten toiminnoissa on lyhyessä ajassa yleistynyt räjähdysmäisesti, mutta sen käytöstä syntyvien päästöjen arviointi on vielä alkutekijöissään.
MT kysyi kahdelta kaupanalan ja kahdelta pankkialan yritykseltä heidän tekoälynkäyttönsä päästöistä sekä niiden kompensoimisesta.
Kaikilla neljällä yrityksellä tekoälyn ympäristövaikutusten arviointi lasketaan lähes poikkeuksetta osaksi muuta kestävyysstrategiaa. Tarkkoja lukuja oman tekoälyn käyttönsä päästöistä ei esittänyt yksikään yritys.
S-ryhmän digitaalisen liiketoiminnan johtaja Ville Kinnunen kertoo yhtiön työstävän parhaillaan tekoälyn käytön periaatteet yhteen kokoavaa tekoälypolitiikkaa.
Tekoälyn ympäristövaikutuksiin liittyvät kysymykset, kuten kasvava energian tarve on hänen mukaansa tunnistettu. Työkalut käytön energiankulutuksen arviointiin ovat työn alla.
”Asiaa on tutkittu ja olemme todentaneet aihioita, joilla voimme omalta osaltamme optimoida energiankulutusta”, Kinnunen kertoo.
Keskon tekoälypäästöt syntyvät pääasiassa datakeskusten energiankäytössä. Tarkkoja lukuja datakeskusten päästöjen osuudesta tai kokonaiskuvaa generatiivisen tekoälyn muista ympäristövaikutuksista ei vielä ole.
”Osana ilmastotyötämme tarkoituksemme on tutkia tarkemmin myös generatiivisen tekoälyn osuutta arvoketjun päästökokonaisuudessa”, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan markkinoinnista, datasta ja digipalveluista vastaava johtaja Minna Vakkilainen.
”Toisaalta tekoäly tukee myös päästötietojen mittausten tarkentumista, eli myös positiivisia vaikutuksia ilmastotyöhön on tunnistettavissa.”
”Osana ilmastotyötämme tarkoituksemme on tutkia tarkemmin myös generatiivisen tekoälyn osuutta arvoketjun päästökokonaisuudessa.”
OP Pohjolan teknologia- ja kehitysjohtaja Kasimir Hirn kertoo finanssiyhtiön asettaneen vastuullisuusohjelmassaan tavoitteeksi tekoälyn energiankulutuksen seurannan.
Tekoälysovellutusten päästöjä seurataan heillä teknologian toimittajien tarjoamien tietojen perusteella. Ympäristövaikutusten kerrotaan pääasiassa syntyvän taustalla tarvittavasta laskennasta ja datankäsittelystä.
Saatavilla olevien tietojen perusteella yhtiön tekoälypäästöt ovat Hirnin mukaan toistaiseksi vähäisiä.
”Kehitämme omaa seurantaa sitä mukaa, kun vertailukelpoista ja kattavampaa tietoa tulee saataville. Käymme myös vuoropuhelua toimittajien kanssa, jotta saisimme jatkossa tarkempaa tietoa tekoälyn kuluttamasta energiasta, päästöistä ja ympäristövaikutuksista”, Hirn kertoo.
”Kehitämme omaa seurantaa sitä mukaa, kun vertailukelpoista ja kattavampaa tietoa tulee saataville.”
Nordeassa tekoälyn käyttö kuuluu yhtiön vanhemman ilmastoasiantuntijan Matti Kahran mukaan osaksi pankin operatiivisen hiilijalanjäljen hallintaa ja vuoden 2030 päästövähennystavoitteita.
Yhtiön omat datakeskukset muodostavat tällä hetkellä merkittävän osan sen omien toimintojen sähkönkulutuksesta.
Yhtiöllä on käytössä dataa sen omien toimintojen energiankulutuksesta, erityisesti omista datakeskuksista ja teknologiaympäristöistä. Tekoälyyn liittyvää sähkön kulutusta tarkastellaan osana tätä kokonaisuutta.
Tekoäly ja digitalisaatio nähdään tärkeinä liiketoiminnan kehityksen kannalta. Niiden käytön myötä lisääntyvä sähkönkulutus on myös Nordealla tunnistettu.
”Tästä syystä tekoälyn ympäristövaikutukset huomioidaan osana operatiivista ilmastostrategiaa, jota kehitetään yhteistyössä pankin sisällä”, Kahra kertoo.
Yhtiö seuraa teknologiatoimintojensa energiankulutusta osana omaa operatiivista hiilijalanjälkeään, mutta tekoälyn päästöjä ei ole eroteltu omaksi erilliseksi kategoriakseen.
Se, etteivät yritykset pysty määrittämään tekoälypäästöjään tarkkaan, ei ole Suomen ympäristökeskus (Syken) erikoistutkija Erkki Mervaalan mukaan mikään ihme.
Monesta tekijästä koostuvat päästöt kiteytyvät usein dataa pyörittävien datakeskusten päästöihin ja vedenkulutukseen. Jäljet johtavat keskusten käyttämään energiaan.
”Mitä likaisemmalla energiamuodolla datakeskusteollisuutta pyöritetään ja laajennetaan, sitä isommat päästöt”, Mervaala kertoo.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi datakeskusten energiankulutuksen kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Eniten sähköä keskuksissa nielevät käsittelevät ja tallentavat palvelimet.
Datakeskukset lisäävät myös alueellista vedenkulutusta, kun keskusten palvelimet tuottavat toiminnassaan lämpöä ja vettä tarvitaan tämän lämmön jäähdyttämiseen.
Koska tekoälypäästöjen tarkka arviointi on haastavaa, on niiden kompensointikin vielä alussa.
Kahra kertoo Nordean kompensoivan teknologian ja tekoälyn käytöstä syntyvät päästöt osana laajempaa päästökompensaatiokokonaisuutta.
”Kompensaatio ei korvaa varsinaisia päästövähennyksiä, vaan ensisijainen tavoite on vähentää päästöjä suoraan, mukaan lukien teknologia ja tekoälytoiminnoista syntyvät päästöt.”
OP Pohjolan Hirn kertoo yhtiön arvioivan tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien päästöjen vähentämiseen tai kompensointiin liittyvät ratkaisut, osana koko konsernin vastuullisuuslinjauksia, mikäli päästöt tulevaisuudessa kasvaisivat merkittävästi.
”Jos tekoälyllä korvataan ihminen ja tekoäly suoriutuu työtehtävästä täysin samalla tavalla kuin ihminen, niin tietenkin ihminen tuottaa enemmän päästöjä.”
Kaikki tekoäly ei ole pahasta, eikä sillä myöskään tarkoiteta vain Chat GPT:n kaltaisia liiketoimintavetoisia ohjelmistoja tai generatiivista tekoälyä.
”Tässä kohtaa menevät helposti puurot ja vellit sekaisin. Jos puhutaan tekoälystä laajemmin, voidaan ajatella mitä kaikkia toimintoja voidaan tehostaa tai järkevöittää tekoälytyökalujen avulla”, Mervaala avaa.
”Puhutaan tekoälydatakeskuksista ja infrastruktuuribuumista. Kun taas toiminnot, mihin tekoälyä on perinteisesti käytetty, eivät ole yhtään niin energiaintensiivisiä.”
Energiasyöppö generatiivinen tekoäly on hänen mukaansa tavallaan pilannut myös perinteisemmin ajatellun tekoälyn mainetta.
Mervaalan mukaan on tilanteita, joissa tekoälyn käyttö voisi olla ympäristönäkökulmasta järkevämpää. Mikä on esimerkiksi tekoälyllä korvattavan toiminnon jalanjälki?
”Jos tekoälyllä korvataan ihminen ja tekoäly suoriutuu työtehtävästä täysin samalla tavalla kuin ihminen, niin tietenkin ihminen tuottaa enemmän päästöjä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
