• HS: Tuhansien meritaimenten poikasten epäillään kuolleen Helsingissä tästä syystä ‒ laji on erittäin uhanalainen

    Helsingin perhokalastajien koordinoimana vapaaehtoiset ovat kunnostaneet jokea taimenen elinolojen parantamiseksi jo vuosien ajan.
    Kuvan taimen ei liity Mätäjoen epäiltyyn tuhoon.
    Kuvan taimen ei liity Mätäjoen epäiltyyn tuhoon. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Uutiset|Ympäristö
    22.4.202519:31
    Jukka Koivula

    Tuhansien erittäin uhanalaisen meritaimenen poikasten pelätään tuhoutuneen Mätäjokeen rakennetun väliaikaisen padon alle Helsingin Pitäjänmäellä, uutisoivat Helsingin Sanomat ja Yle.

    Padon alle on jäänyt ainakin kahdeksan meritaimenen kutupesää, ja niissä on ollut yhteensä jopa yli 10 000 poikasta, arvioi Helsingin Perhokalastajien vesienhoitovastaava Pekka Lindblad.

    Taimenet kutevat syksyllä karkeaan soraan kaivamaansa kuoppaan. Poikaset kuoriutuvat keväällä ja jäävät soran sisälle kesäkuuhun saakka.

    ”Nyt soran päälle on tehty isoista kivistä kivipato, joka on varmaan puristanut sen soran kasaan niin, että siellä on suurin osa tuhoutunut niistä syntyneistä taimenista”, Lindblad sanoo.

    Väliaikaisen padon rakentaminen liittyy hiljattain aloitettuun Strömbergin puiston peruskorjaukseen Pitäjänmäellä.

    Osana peruskorjausta Helsingin kaupunki on päättänyt rakentaa kalatien, jonka avulla harvinainen meritaimen pääsisi kutemaan Mätäjokeen vielä nykyistä pidemmälle.

    Urakoitsijana projektissa toimii Tieluiska Oy. Yhtiön mukaan työt on aloitettu tänään ja tehty juuri niin kuin tilaaja eli Helsingin kaupunki on suunnitellut.

    Tietoa taimenen kutupesistä tai muista rajoitteista ei urakoitsijalle ole tullut, yhtiön edustaja kertoo Yle Uutisille.

    ”Koko ajan on vähän pelottanut, että jotain tapahtuu, kun mitään yhteistyötä ei tehdä.”

    Pekka Lindblad

    Osana kalatieurakkaa on tarkoitus rakentaa kolme vedensuodatuspatoa, joista yksi on nyt tullut huonoon paikkaan, kertoo projektipäällikkö Minni Karjalainen Helsingin kaupungilta.

    ”Se on valitettavasti osunut taimenien kutupaikkojen päälle. Pato on tarkoitus poistaa ja siirtää parempaan paikkaan.”

    Vedensuodatuspadot liittyvät puistourakan valmisteleviin töihin, Karjalainen kertoo. Tilaa on alueella vähän, eikä patojen paikkoja oltu tarkkaan määritelty suunnitelmissa.

    Paikat katsottiin maaliskuussa pidetyssä työmaan aloituskatselmuksessa, Karjalainen kertoo.

    ”Tässä katselmuksessa sitten ei ole valitettavasti ollut riittävää tietoa.”

    Nyt kalatien rakentaminen on siis tuhonnut suuren osan taimenen poikasista.

    Kaikkiaan Isoon Huopalahteen laskevassa Mätäjoessa on Pekka Lindbladin mukaan 19 kutupesää, joista ainakin kahdeksan on jäänyt padon alle.

    Hänen mukaansa on mahdollista, että väliaikaisen padon yläpuolelle jääneet kolme kutupesää ovat myös tuhoutuneet, sillä ne ovat jääneet seisovaan veteen.

    Etelämpänä joessa on ollut pian kymmenen vuoden ajan elinvoimainen meritaimenkanta, Lindblad kertoo.

    Helsingin perhokalastajien koordinoimana vapaaehtoiset ovat kunnostaneet jokea taimenen elinolojen parantamiseksi jo vuosien ajan.

    Yle kysyi Lindbladilta, miten on mahdollista, että taimenta varten rakennettavan kalatien urakassa päädytäänkin tekemään lajille tuhoa?

    ”Sitä minäkin ihmettelen”, sanoo Pekka Lindblad. Hänen mukaansa yhteistyö kaupungin kanssa on urakan suunnittelussa on vaikeaa.

    ”Koko ajan on vähän pelottanut, että jotain tapahtuu, kun mitään yhteistyötä ei tehdä.”

    Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

    Klo 20:27 lisätty tieto Helsingin Sanomien uutisesta asiaa koskien.

    Yle: Tuhansien meritaimenen poikasten epäillään kuolleen väliaikaisen padon vuoksi Helsingissä – laji on erittäin uhanalainen

    Helsingin Sanomat: Raskas kiviröykkiö kaadettiin uhanalaisen meri­­taimenen kutu­pesien päälle Helsingissä

    Lisää aiheesta
    • Henrik Kettusen mukaan turha perkaus on romahduttanut taimenpuron ekologisen tilan.

      Kalastus | Osataan sitä Helsingissäkin: Kaupunki mylläsi taimenpuron kaivinkoneella, ekologinen tila romahti

    • Kalastusopas Juhani Leutola Torniosta kertoo, että huono lohikesä on vienyt jo osan lohta kalastavista asiakkaista. ”Kalastuslomia perutaan siksi, että lohia on vähän.”

      Erä | Lohien väheneminen huolettaa Tornionjoella ‒ ”Kalastajilta vaaditaan paljon malttia, jotta mahdollisimman moni kala pääsisi kutemaan”

      Tilaajalle
    • Suomen silakkasaalis väheni edellisvuodesta 17 prosenttia.

      Kalastus | Silakkasaalis romahti, koetroolauksissa nähtiin jopa nälkiintyneitä yksilöitä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä