Vakiintuneet moottoripyöräjengit ovat tarkan viranomaisvalvonnan kohteena. Kuva: Jarno Mela
Järjestäytynyt rikollisuus pyörii entistä syvemmällä maaseudulla − liivijengien jäsenet ovat alkaneet hankkia maaseudun kiinteistöjä
Maaseudulla liivijengit ovat viime vuosina aktivoituneet kiinteistöhankinnoissa. Jengitoiminnan kansainvälistyminen näkyy lähinnä suuremmissa kaupungeissa.
Liivijengien jäsenet ovat erityisesti viime vuosina alkaneet hankkia kiinteistöomistuksia maaseudulta. Kuva: Sanne Katainen, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaRikollisjengien toiminta maaseudulla on muuttunut siitä, mitä se oli muutama vuosi sitten. Keskusrikospoliisin tiedusteluosastolla työskennellyt rikosylikomisario, viestintäpäällikkö Antti Hyyryläinen kertoo, että viimeisimmän reilun neljän vuoden aikana moottoripyöräjengit ovat hankkineet todella paljon kannattajajengejä. Samalla järjestäytynyt rikollisuus on entisestään ulottanut lonkeroitaan yhä syvemmälle maaseudulle.
Kannattajajengit eroavat varsinaisesta moottoripyöräjengistä siinä, että ne toimivat emo-organisaationsa lukuun, mutta ilman tunnuksia. Niissä on mukana myös henkilöitä, jotka eivät osallistu rikolliseen toimintaan. Kannattajajengien pieni ydinryhmä on usein hyvin tiiviisti yhteydessä varsinaisiin liivijengeihin. Niiden jäseniä vierailee usein isompien jengien kerhotaloilla esimerkiksi erilaisissa juhlissa.
Vaikka esimerkiksi Helvetin enkelien organisaatio ei ole juurikaan laajentunut viimeisimmän kymmenen vuoden aikana, sillä on kannattajajengejä ympäri Suomea, myös pienillä paikkakunnilla. Samoin entiselle jengijättiläiselle Cannonballille lojaaleja paikallisia moottoripyöräkerhoja on eri puolilla Suomea, myös hyvin pienillä paikkakunnilla.
Kannattajajengien hankkimisen taustalla on se, että vakiintuneissa tunnuksellisissa jengeissä on tapahtunut viime vuosina muutoksia. Esimerkiksi United Brotherhood ja Cannonball ovat jengeinä lakanneet.
Uudelleenorganisoitumisen taustalla vaikuttaa rikosylikomisario Hyyryläisen mukaan myös se, että vakiintuneet moottoripyöräjengit ovat jo tarkan viranomaisvalvonnan kohteena. Hajautettu organisaatio siis vaikeuttaa sitä, että poliisi pääsee jengien jäljille, sillä kannattajajengeillä ei vielä ole merkittävää rikoshistoriaa.
Liivijengeissä on mukana noin 750 henkilöä. Sen lisäksi on noin 300 henkilöä, jotka ovat niiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Organisaatiorakenteet elävät lähes jatkuvasti, ja varsinaisten liivijengien sekä alajengien lukumäärä saattaa muuttua paljon jo lyhyessä ajassa. Maahan tulevat ulkomaiset jengit voivat toimia täällä vain esimerkiksi kuukauden tai kaksi.
”Tänä päivänä järjestäytyneen rikollisuuden kenttää katsotaan huomattavasti laajemmin kuin vaikka neljä vuotta sitten”, Hyyryläinen sanoo.
Liivijengien jäsenet ovat erityisesti viime vuosina alkaneet hankkia kiinteistöomistuksia maaseudulta. Viimeisimmän neljän vuoden aikana hankintatoiminta on merkittävästi lisääntynyt.
Hyyryläisen mukaan kaukana asutuskeskuksista, mutta valtaväylien läheisyydessä sijaitsevaa mummonmökkiä tai hylättyä navettaa voidaan hyödyntää esimerkiksi kannabiskasvattamoina tai huumeiden varastointiin.
”Tänä päivänä järjestäytyneen rikollisuuden kenttää katsotaan huomattavasti laajemmin kuin vaikka neljä vuotta sitten.”
On arvioitu, että tulevaisuudessa järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kansainvälistyy ja kovenee. Maaseudun tilanne voi Hyyryläisen mukaan olla parempi kuin muualla Suomessa. Kansainvälistyminen keskittyy nimittäin kaupunkiympäristöihin, koska sieltä saadaan esimerkiksi huumausainerikollisuudessa parhaat tuotot.
Maaseudun rooli voi silti olla ainakin suhteellisen merkittävä, sillä rikolliseen toimintaan soveltuvien syrjäisten ja halpojen kiinteistöjen tarjonta voi jopa kasvaa.
Monilla pienillä paikkakunnilla on varsinaisia liivijengejä tukevia paikallisia moottoripyöräkerhoja. Kuva: Lari Lievonen- Osaston luetuimmat
