MT:n valmiussuunnitelma-artikkeli muutti kuntakentän käsityksiä varautumisesta – kuntaministeri Ikonen perää kunnilta vastuuta

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi marraskuussa laajan tutkivan journalismin artikkelin liittyen kuntien valmiussuunnitelmien julkisuuteen. MT tutki artikkelia varten kymmenien kuntien julkiseksi luokiteltuja valmiussuunnitelmia, jotka löytyivät julkisista lähteistä tai olivat saatavissa julkisuuslakiin perustunein tietopyynnöin.

Artikkeli paljasti, että useat kunnat vuotavat suunnitelmissaan erittäin arkaluontoista tietoa varautumisestaan, valmiussuunnittelusta sekä esimerkiksi suojatilojensa sijainneista.

Artikkeli aiheutti kuntakentällä isoja aaltoja. Kuntaliitto patisti jo samana päivänä kaikkia Suomen kuntia arvioimaan uudelleen valmiussuunnitelmiensa julkisuutta ja kehotti kuntia poistamaan verkosta suunnitelmiensa julkiset osat.

Suuri osa kunnista otti valmiussuunnitelmansa pois kaikkien nähtäviltä jo samana päivänä.

Anna-Kaisa Ikonen (kok.) vastaa Orpon hallituksen kunta-asioista. Kuva: Carolina Husu

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo, että kuntien tulisi punnita nyt tarkkaan, mitkä tiedot ovat olennaisia kansalaisten tiedonsaannin näkökulmasta jakaa julkisesti ja mitkä eivät.

”On erittäin tärkeää, että kunnat tarkastelevat huolellisesti, mitkä tiedot ovat kansalaisille olennaisia ja mitkä ovat sellaisia tietoja, joita ei ole syytä antaa julki”, kuntaministeri sanoo.

Ikosen mukaan Orpon hallitus on koordinoinut tänä syksynä kuntien kriittiseen infraan, varautumiseen ja tietojen julkisuuteen liittyvää ohjeistusta ja viestintää yhdessä Kuntaliiton kanssa. Valtioneuvosto aikoo kuntaministerin mukaan edelleen jatkossa tarkastella, onko kuntien lisäohjeistukseen tarvetta.

Kuntaliitto muistutti marraskuisessa muistiossaan, että kuntien ei tulisi julkaista tietoja, jotka voisivat vaarantaa kunnan valmiussuunnittelun. Myös Ikonen perää kunnilta vastuullisuutta tiedonjakoon.

”Valmiussuunnitelman sisältämät tiedot ovat salassapidettäviä, mikäli niiden antamisesta voi aiheutua vahinkoa tai vaaraa julkisuuslain tarkoittamalla tavalla”, Ikonen tiivistää.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) korosti marraskuussa valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan, että tietoa kriittisestä infrastruktuurista tulisi salata viimeistään Balticconnector-putken rikkouduttua.  Kuva: Lauri Heikkinen

Ongelma on kuitenkin laajempi kuin pelkästään kunnat, sillä Suomessa yleisesti ottaen paikkatieto on melko julkista. Avointa tietoaineistoa on saatavissa esimerkiksi Traficomin, Syken tai Maanmittauslaitoksen julkisista lähteistä.

Aineistot kertovat esimerkiksi sähkö- ja vesijohtoverkkojen sijainteja sekä muuta kriittisen infran paikkatietoa.

Paikkatiedon salaamista valmistelee valtiovarainministeriöön asetettu työryhmä, joka laatii paikkatiedon kansallista riskiarviota. Työryhmän tavoitteena on laatia kansallinen paikkatietoja koskeva riskiarvio ja toimintamalli. Ministeriössä pyritään löytämään tasapaino avoimen ja suojattavan paikkatieton välillä.

Toisin sanoen työryhmä miettinee, millä laajuudella paikkatietoa voisi salata.

Työryhmän toiminta perustuu osaksi myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan, jossa julkisen paikkatiedon roolia harkitaan uudelleen varautumisen näkökulmasta.

Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala myöntää kuntansa tehneen virheen valmiussuunnitelman jakamisessa julkisesti. Kuva: Kai Tirkkonen

Yksi esimerkki valmiussuunnitelmansa verkosta poistaneista kunnista on Liminka. Kunnanjohtaja Pekka Rajala myöntää kunnan tehneen virheen julkaistessaan valmiussuunnitelmansa verkossa.

"Olemme arvioineet valmiussuunnitelman sisältävän yksityiskohtaista tietoa kunnan turvallisuusjärjestelyistä sekä toimintojen järjestämisestä yhteiskunnan erilaisissa häiriötilanteissa. Päivitämme valmiussuunnitelmaamme tältä osin”, Rajala avaa.

Kunnanjohtajan mukaan Limingan suunnitelma piti sisällään yksityiskohtaisia turvallisuusjärjestelyjä, kuten toimintatapoja akuutissa kriisitilanteessa. Kuntaliiton Ari Korhonen kommentoi marraskuussa, että vaikka sinänsä tieto voisi olla julkista, mikään ei pakota kuntia jakamaan suunnitelmia valmiudestaan julkisesti verkossa.

”Ne ovat salassa pidettäviä tietoja, jotka eivät kuulu yleiseen tietoverkkoon”, Limingan kunnanjohtaja sanoo nyt.

Rajalan mukaan MT:n artikkelin julkaisun jälkeen aihe on tiedostettu kuntakentällä laajasti.

Kuntaliitto suositti marraskuussa kaikkia Suomen kuntia arvioimaan uudelleen valmiussuunnitelmiensa julkisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, sisältävätkö suunnitelmat kunnan turvallisuusjärjestelyitä vaarantavia salassa pidettäviä osuuksia ja voiko tietojen julkaiseminen vaarantaa kuntien turvallisuusjärjestelyiden toimivuuden.

"Muuttuneen turvallisuustilanteen myötä myös suunnitelmien ajantasaisuuteen on kunnissa kiinnitetty huomiota, ja esimerkiksi hybridivaikuttaminen sekä kyberuhkat ovat lisääntyneet myös kuntien toimintaympäristössä”, Rajala sanoo.