Voivatko kaapelivaurioiden tekijät jäädä tuomitsematta?

Suomenlahdella uudenvuodenaattona vaurioitunut Elisan merikaapeli hajosi poliisin mukaan alun perin Viron talousvyöhykkeellä. Vastuu kaapelirikon tutkinnasta on kuitenkin siirtynyt vahvasti Suomen harteille maiden välisestä viranomaisyhteistyöstä huolimatta.

Åbo Akademin merioikeuden professori Henrik Ringbomin mukaan asia tuli Suomen tutkittavaksi siksi, että suomalaiset viranomaiset tavoittivat kaapelirikosta epäillyn aluksen Suomen talousvyöhykkeellä.

Ringbomin mukaan myös sillä oli todennäköisesti vaikutusta asiaan, että kyseessä oli suomalaisen yrityksen kaapeli.

”Päällimmäinen syy on kuitenkin se, että suomalaiset viranomaiset pysäyttivät aluksen ja ottivat sen Suomen haltuun. Niillä tiedolla, mitä viranomaisilla sillä hetkellä oli, näytti siltä, että alus voisi rikkoa myös enemmän kaapeleita, jos sen annettaisiin jatkaa matkaa ankkuriketju pohjassa”, Ringbom sanoo STT:lle.

Suomalaisviranomaisten ottaessa kaapelivauriosta epäillyn Fitburg-rahtilaivan haltuunsa oli Suomessa yhä kesken toisen hyvin samankaltaisen tapauksen käsittely.

Helsingin käräjäoikeus päätti lokakuussa jättää tutkimatta syytteet, joiden mukaan Venäjän varjolaivastoon kuuluva Eagle S -alus aiheutti kaapelirikot Suomenlahdella vuoden 2024 joulupäivänä.

Käräjäoikeus katsoi, että Suomella ei ollut asiassa rikosoikeudellista toimivaltaa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

STT kysyi Helsingin poliisilaitoksen ja Rajavartiolaitoksen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, miksi viranomainen päätti aloittaa tapauksesta rikostutkinnan, vaikka käräjäoikeudessa oli juuri todettu, ettei Suomella ole vastaavassa tapauksessa toimivaltaa. Tuolloin poliisi sanoi, että tuomioistuimen päätös ei vaikuta poliisin toimintaan, koska poliisin toimivalta on asiassa tuomioistuimesta riippumaton.

Ringbom pitää poliisin näkemystä perusteltuna.

”Se, että onko tuomioistuimella toimivaltaa tuomioiden suhteen tietyissä tapauksissa, ei välttämättä rajoita poliisin toimeenpanotoimivaltaa, josta nyt on kyse. Lisäksi toinen näkökulma on se, että tämä käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.”

Ringbom uskoo, että ennen kuin asiat kaapelirikkojen suhteen on käsitelty eri oikeusasteissa loppuun, ei viranomaisilla ole mitään syytä muuttaa nykyisiä käytäntöjään.

”Tämä on nyt yksi vaihe tässä prosessissa ja luulen, että mikäli korkein oikeus tulisi johonkin samantyyppiseen ratkaisuun jatkossa, ehkä sitten toimintaa olisi syytä muuttaa. Joko muuttaa siis rutiineja tai sitten lähteä muuttamaan itse lainsäädäntöä”, Ringbom sanoo.

Ringbom on aiemmin kritisoinut avoimesti käräjäoikeuden syksyn päätöstä Eagle S -tapauksessa. Hänen mukaansa oikeus on tulkinnut kansainvälistä oikeutta asiassa väärin.

Ringbomin mukaan päätöksessä ongelmallisinta oli se, että se antoi ymmärtää, että Suomen viranomaisilla ei olisi toimivaltaa asiassa riippumatta siitä, onko kyseessä ollut tahallinen sabotaasi vai ei.

”Se antaisi hyvin kummallisen signaalin siitä, että Suomen tuomioistuimet eivät koskaan tule tekemään mitään riippumatta siitä, mitkä ovat tapauksen faktiset olosuhteet”, Ringbom sanoo.

Onko sitten mahdollista, että myös Fitburgin tapaus jää tulevaisuudessa tuomitsematta?

”Se on tietysti mahdollista, että tässäkään tapauksessa ei kyetä osoittamaan, että kyseessä olisi ollut tahallinen teko. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että asia tutkitaan kunnolla.”

”Mielestäni se, että tehdään selväksi, että jos saadaan tarpeeksi näyttöä tahallisuudesta, se tuomitaan oikeudessa. Se olisi mielestäni ihan luonteva ja mahdollinenkin seuraus tässä”, Ringbom lisää.