Raision ex-toimitusjohtaja visioi: Suomi irtautuisi ammoniakin tuonnista Venäjältä vain kahden Hailuodon sillan hinnalla
Vihreän ammoniakin laitoshankkeen investointipäätöstä vauhdittaisi nopeimmin sekoite- tai käyttövelvoite.Tilaajalle
Raision entinen toimitusjohtaja Matti Rihko kuuluu Naantalin vihreän ammoniakin hankkeen perustajiin. Kuva: Pasi LeinoNaantaliin suunnitellun vihreän ammoniakin tuotantolaitoksen kustannusarvio on noin 250 miljoonaa euroa. Hankkeen perustajiin kuuluva Matti Rihko vertaa hintaa kahteen Hailuodon siltaan.
”Se ei kuulosta kauhean isolta versus se, että Hailuodossa saatiin tuhat ihmistä pois lauttaliikenteen parista. Tällä me saataisiin kaikki 5 miljoonaa suomalaista kuitenkin huoltovarmuusmielessä turvaan”, hän sanoo.
Naantalin laitoksen avulla saataisiin korvattua tämän hetkinen Venäjän ammoniakin tuonti.
Tullin tiedotteen mukaan EU:n venäläiselle ammoniakille asettama tuontikiintiö on 688 000 tonnia vuodessa. Suomen tuonti on ollut kolmannes EU:n tuonnista.
Tällä hetkellä Yaran tuomasta ammoniakista noin 40 prosenttia tulee Venäjältä. Ennen sotaa lähes kaikki ammoniakki tuotiin sieltä.
Venäjän hiljattain asettamat rautatietariffit eivät koskeneet ammoniakkia vaan lannoitteita.
Naantalin laitos odottaa vielä investointipäätöstä. Rihkon mukaan päätöstä vauhdittaisi vihreän ammoniakin käyttö- tai sekoitevelvoite.
”Eli pannaan käyttövelvoite, sen jälkeen investori tietää, että sille tavaralle on kysyntä, ja sitten sen seurauksena se investointi kannattaa tehdä.”
”Kun meillä on halpa ja vihreä sähkö, niin missä käytössä se tuottaisi kansantalouden kannalta kaikkein parhaan hyödyn?”
Vihreän ammoniakin tuotanto veisi paljon sähköä, mutta ammoniakin valmistuksessa sitä voi käyttää joustavasti.
”Meidän oikeasti pitäisi miettiä asioita uusin päin. Kun meillä on halpa ja vihreä sähkö, niin missä käytössä se tuottaisi kansantalouden kannalta kaikkein parhaan hyödyn?”, Rihko avaa ajatteluaan.
Vedystä valmistettava ammoniakki voisi samalla toimia energian varastointikeinona ja sähköjärjestelmän tasapainottajana. Ylimääräistä sähköä voitaisiin sitoa energiaksi ammoniakkiin silloin, kun sitä on paljon ja hinta matala.
Vastaavasti vähäisen sähköntuotannon aikana laitos voitaisiin irrottaa sähköverkosta, jolloin se ei kasvattaisi sähkön kysyntää ja hintaa.
Naantalin laitoksen lisäksi tuotantolaitoksia voitaisiin rakentaa myös muualle Suomeen. Pohjanmaa olisi sijaintina otollinen, koska siellä on runsaasti tuulivoimaa ja hyvät merikuljetusyhteydet. Useampi ammoniakkilaitos tarjoaisi myös mahdollisuuden ammoniakin vientiin.
”Historian perusteella näyttää siltä, että lannoitteet hinnoitellaan sen pohjalta, mitä vilja maksaa.”
Rihko ymmärtää viljelijän huolen siitä, että vihreän ammoniakin takia lannoitteiden hinta nousisi. Hän muistuttaa, että lannoitteita ei nytkään hinnoitella kustannuspohjaisesti, vaan hinta on enemmän sidottu viljan hintatasoon.
”Historian perusteella näyttää siltä, että lannoitteet hinnoitellaan sen pohjalta, mitä vilja maksaa. Eli paljonko viljelijä pystyy maksamaan. Ja sitten jos ajat on tiukat, niin sitten korotuksia tehdään tietysti kustannuspohjaisesti.”
Vaikka ammoniakki on tällä hetkellä enemmän huoltovarmuussyistä esillä, Naantalin hankkeen suunnittelu sai alkunsa tarpeesta vähentää ruoantuotannon ilmastopäästöjä.
Pääosin lannoitteiden valmistukseen käytettävä harmaa ammoniakki on merkittävä päästölähde ruoantuotannossa.
”Siitä on tullut tavallaan yksi näkökulma siihen, että meidän pitäisi löytää systeeminen ratkaisu, ja vihreä ammoniakki on noussut sitä kautta esiin jo pitkän aikaa sitten”, Rihko avaa ajatusta vihreän ammoniakin tuotantolaitoksen taustalla.
Hän pitää vihreää ammoniakkia teknisesti yksinkertaisimpana ratkaisuna maatalouden päästöongelmiin ja huoltovarmuuden parantamiseen.
Matti Rihko
Matti Rihko on tullut tunnetuksi Raision toimitusjohtajana. Raisiosta hän lähti vuonna 2017.
Hän on yksi Green North Energyn perustajista, ja ollut mukana Naantalin vihreän ammoniakkilaitoksen hankkeessa alusta saakka.
Lisäksi hän on Climate Leadership Coalitionin (CLC) maatalousryhmän vetäjä.
Rihko on mukana myös Oripään biojalostuslaitoksen hankkeessa. Oripään laitoksessa on tarkoituksena valmistaa kierrätyslannoitteita, e-metaania ja biometaania.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
