R. Erik ja Bror Serlachiuksen Säätiö luonnonmukaistaa ja leventää Laukaassa Simunan kylässä sijaitsevan Capeenpuron. Kapeasta ja padotusta vedenottokanavasta tehdään vuolaana virtaava joki.
Taustalla on pyrkimys uuden taimenkannan luomiseen uuteen noin 850 metriä pitkään jokeen.
”Taimen on uhanalainen kala. Toteutamme hankkeen suojellaksemme Suomen taimenkantaa”, R. Erik ja Bror Serlachiuksen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Gösta Serlachius toteaa.
Säätiön toimintaa ohjaavana ajatuksena on kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden suojelu sekä luonnonsuojeluun tähtäävien hankkeiden toteuttaminen.
”Siltä osin Capeenpuron luonnonmukaistaminen ja yritys luoda taimenkanta kokonaan uuteen paikkaan sopivat erinomaisesti säätiömme arvoihin ja tavoitteisiin. Haluamme nähdä Capeenpuron pilottihankkeena, jonka kaltaisia jatkossa monistetaan myös muille alueille Suomessa”, Serlachius sanoo.
Ajatus Capeenpuron kunnostuksesta syntyi, kun säätiö oli ostanut itselleen Serlachiuksen suvulle historiallisesti kuuluneen Simunankosken Metsä Groupilta vuonna 2018.
”Haluamme tehdä tästä paikan, jossa vaeltava taimen lisääntyy ja lisätä taimenhabitaattien tutkimusta”, Gösta Serlachius kertoo.
Vuonna 2019 säätiö laajensi ostojaan ympäröiviin maa-alueisiin, jotka haluttiin hankkia kosken suoja-alueiksi. Näiden kauppojen yhteydessä säätiön hallintaan päätyi myös vanha kalanviljelylaitos, joka oli toiminnassa 1920-luvulta 1990-luvulle.
”Pohdimme aluksi jopa kalanviljelylaitoksen palauttamista toimintaan, mutta yritystoiminta siellä ei olisi ollut järkevää. Päädyimme aloittamaan Capeenpuro-hankkeen, jossa laitoksen vanhaa vedenottokanavaa sekä vanhoja altaita hyödynnetään.”
Kyseessä on järeä hanke, jonka kustannusarvio on noin miljoona euroa. Capeenpuroa levennetään ja syvennetään roimasti. Siitä tulee virtaava joki, joka saa vetensä Leivonvedestä. Samalla kalanviljelylaitoksen vanhoihin, nyt jo umpeen kasvaviin altaisiin luodaan luonnollinen virtaus ja sinne syntyy vehmas kosteikko-alue Capeenpuron viereen.
”Veden määrä kalankasvattamon alueella arviolta kaksikymmenkertaistuu. Uskomme ja toivomme, että tänne syntyy uusi elinvoimainen taimenkanta”, Serlachius sanoo.
Kaivuutyöt kännistyvät ensi vuoden huhtikuulla. Capeenpuron yli rakennetaan kaksi siltaa ja yläjuoksulle tulee pohjapato, jonka avulla voidaan tarvittaessa säännöstellä alas virtaavan veden määrää.
Säätiö haastaa myös yrityksiä ja muita säätiöitä mukaan tekemään yhteistyötä.
”Hanke sai muun muassa Metsä Groupilta 66 605 euron suuruisen rahoituksen. Lisää yhteistyökumppaneita haetaan edelleen”, Serlachius sanoo.
Myös kalanviljelylaitoksen vanha päärakennus kunnostetaan.
Hankkeen on määrä valmistua syksyllä 2023.
Capeenpuro-projektin yhteistyökumppaneina ovat Suomen vesistösäätiö, Jyväskylän yliopisto, Suomen Ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.
”Tutkimuksella on keskeinen rooli hankkeessa. Tutkijat seuraavat rakennusvaiheesta lähtien, mitä vaikutuksia Capeenpuron kunnostamisella on koko alueen ekosysteemiin. Erityisen kiinnostavaa on seurata, osaako taimen etsiytyä pesimään kokonaan uuteen paikkaan.”
Oletettavaa on, että myös lukuisat muut kalakannat löytävät tiensä jokeen.
Paikalliset ala- ja yläkoulut sekä lukio osallistetaan hankkeeseen.
”Laukaan kunnan kanssa yhteistyö on ollut alusta asti hyvää ja tiivistä. Nyt pohditaan, miten hankettamme voisi hyödyntää koulujen opetussuunnitelmissa”, Serlachius sanoo.
