Suomen syöpähoito laahaa länsinaapureiden jäljessä – uutta hoitoa saa vain joka toinen
Lääketeollisuus: Suomi voi parantaa syövänhoidon tuloksia hyödyntämällä uusia hoitoja.
Tarkkaa magneettikuvausta käytetään Suomessa muita Pohjoismaita harvemmin syövän diagnosoinnissa. Kuva: Sanne KatainenLue artikkelin tiivistelmä- Suomi jää jälkeen länsinaapureista syövänhoidossa. Potilaiden hoitoon pääsy on hidasta, kuvantaminen vanhentunutta ja uudet lääkkeet kalliita.
- EFPIA:n mukaan Suomessa otettiin käyttöön vain 50 % vuosien 2020–2023 uusista lääkkeistä. Nina Ekholm-Wenberg painottaa hoidon kokonaisuutta ja uusien menetelmien merkitystä tulosten parantamiseksi.
Suomessa on julkisuudessa keskusteltu vilkkaasti syövänhoidosta ja hoitotulosten heikosta vertautumisesta eri Pohjoismaiden kesken. Suomi on jäänyt useassa syöpäsairaudessa jälkeen länsinaapureistaan.
Syitä tähän ovat muun muassa potilaiden hidas hakeutuminen perusterveydenhoitoon ja sitä kautta pääsy erikoissairaanhoidon piiriin. Potilasjärjestöissä keskustellaan myös siitä, että pääsy hoitoon voi ylipäätään vaatia potilaalta ponnisteluja.
Syövän diagnosoinnissa riittävän ajoissa aloitettu hoito saattaa epäonnistua, koska Suomessa käytetään kuvantamisessa yhä laajalti röntgenkuvausta. Sitä tarkempi magneettikuvaus on käytössä Saksassa ja Ranskassa jo perusterveydenhoidossa.
Lisäksi uusien immunoterapiaan perustuvien syöpälääkkeiden kalleus verrattuna aiempiin solusalpaajalääkkeisiin aiheuttaa eriarvoisuutta. Hyvinvointialueilla on rahoituslain perusteella päätösvalta hoidon toteuttamisesta.
Aihetta on käsitelty mediassa esimerkiksi Ylen MOT- ohjelmassa.
”Hoitamalla sairautta hyvin, yhteiskunnan kukkaroon voi jäädä enemmän rahaa kuin jättämällä hoitamatta.”
Lääketeollisuus ry muistuttaa tiedotteessaan, että kyse on hoidon kokonaisuudesta, jossa uusien lääkehoitojen käyttöönotto on tärkeä osa. Tämä keskeinen työkalu on kuitenkin selvästi alihyödynnetty Suomessa.
Tutkivan lääketeollisuuden Euroopan kattojärjestö (EFPIA) on toteuttanut vuodesta 2004 lähtien selvityksen siitä, miten Euroopan maissa otetaan käyttöön uusimmat lääkehoidot.
Selvitys osoittaa, että Suomessa potilas sai vuosien 2020–2023 aikana hyväksytyistä uusista lääkkeistä käyttöönsä vain 50 prosenttia.
”Tämä tarkoittaa, että potilas Suomessa jää ilman joka toista uutta lääkettä. Totta kai myös tämä vaikuttaa hoitotuloksia heikentävästi”, huomauttaa Lääketeollisuus ry:n kevätseminaarissa puhunut, yhdistyksen puheenjohtaja Nina Ekholm-Wenberg.
Viime vuonna valmistui uusi kansallinen syöpästrategia, joka tavoittelee Suomelle asemaa aallonharjalla tutkimuksen myötä kehittyvässä syövänhoidossa.
”Potilaiden yhdenvertaisuudenkin näkökulmasta tutkimukseen ja uusien menetelmien kehitykseen panostaminen antaa työkaluja tuottaa parempia hoitotuloksia.”
Uusien lääkkeiden arvioinnin ja käyttöönoton mallin uudistaminen etenee Lääketeollisuus ry:n mukaan oikeaan suuntaan.
”Tuore Hoitamattomuuden hinta -selvityksemme todistaa, että hoitamalla sairautta hyvin, yhteiskunnan kukkaroon voi jäädä enemmän rahaa kuin jättämällä hoitamatta”, Ekholm-Wenberg korostaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
