Tästä syystä merivesi oli harvinaisen pitkään matalalla, nyt pinta nousee

Merivedenkorkeus on lähtenyt nousemaan ja matalan veden varoitukset on jo voitu poistaa.

Merivedenkorkeus oli alkuvuodesta harvinaisen pitkään matalissa lukemissa.

”Paikkakohtaisia eroja on toki, mutta tammikuun toisen viikon jälkeen ei merivesi ole paljon käynyt keskimääräisen yläpuolella”, kertoo meriasiantuntija Anni Jokiniemi Ilmatieteen laitokselta.

Matalan veden varoitusrajojen alle mentiin tammikuun lopussa, minkä jälkeen varoitusrajojen alapuolella on oltu lähes koko ajan jossain päin rannikkoamme helmikuun toiseksi viimeisen viikon lopulle asti.

Kuudes helmikuuta Rauma–Porvoo välillä kaikilla mittausasemilla vedenkorkeus oli ennätysmatalalla, Jokiniemi kertoo.

Havaintoja on useimmilta mittausasemilta noin sadan vuoden ajalta. ”Tämä on ollut erityinen ilmiö”, Jokiniemi sanoo.

Syynä matalaan veteen on ollut pidempään jatkunut korkeapaineen jakso, mikä on painanut vedenpintaa alas koko Itämeressä ja vesi on poistunut Tanskan salmien kautta Pohjanmerelle.

Nyt pitkään jatkunut korkeapaine hellittää ja tuulet voimistuvat, Jokiniemi kertoi MT:lle keskiviikkona.

Merivedenkorkeus on siten jo viime päivinä noussut. Matalan veden varoituksia ei ole enää voimassa.

Merivedenkorkeus vaikuttaa muun muassa laivaliikenteeseen. Jos vesi on matalalla, voi rahtilaivojen olla esimerkiksi syytä pienentää kuljetettavaa rahtimäärä.

Ennusteiden mukaan merivedenkorkeus nousee lähipäivinä lähelle keskitasoja, mutta ei sen yli. ”Nyt aletaan olla normaalissa vaihteluvälissä”, Jokiniemi sanoo.

Meri on nyt laajalti jäässä. Yle kertoi keskiviikkona, että Suomen merialueella jäämäärä on suurin 15 vuoteen.

Meriveden pinnan noustessa vettä voi nousta jään päälle, tai jää voi kohota veden voimasta ylös.

Jäällä liikkujien pitää huomioida aina olosuhteet, Jokiniemi muistuttaa.

”Jos jäällä on lunta ja siihen tulee vettä, jäätyy se kohvajääksi, mikä on heikompaa kuin pelkästään vedestä muodostunut teräsjää.”