Terrorismivalmiuden takia Suojelupoliisin seurannassa olevien äärioikeistolaisten määrä on viime aikoina kasvanut – tämä Suomessa toimivista äärioikeistolaisista tiedetään

Äärioikeistoon liittyvien uhkaavien henkilöiden määrä on viime vuosina kasvanut. Samaan aikaan äärioikeistolainen ajatusmaailma on muuttunut selvästi aiempaa radikaalimmaksi.

Suojelupoliisin (Supo) ylitarkastajan Teemu Värtisen mukaan äärioikeisto toimii pienillä paikkakunnilla yhtä lailla kuin isoillakin.

Supon kiinnostuksen kohteena ovat nimenomaan ihmiset, joiden ajatellaan olevan kyvykkäitä toteuttamaan terroriteko.

Kaikkiaan Supolla on seurannassa noin 350 henkilöä. Näistä valtaosa on radikaali-islamisteja, mutta äärioikeistoon linkittyvien henkilöiden määrä on viime vuosina kasvanut prosenttien valossa merkittävästi.

Ylitarkastaja Värtinen pitää muutosta huomattavana.

Yksi selittävä taustatekijä on, että verkkoympäristö mahdollistanut aiempaa selvästi aiempaa radikaalimpien ajatusmallien leviämisen aiempaa laajemmalle.

Vielä menneinä vuosina äärioikeistolaiset tapasivat paljon toisiaan kasvotusten, mutta nykyisin netillä on vahva rooli toiminnassa, eikä toiminta ole enää niin näkyvää kuin aiemmin.

Käsiaseet ovat olleet merkittävässä roolissa maailmalla tehdyissä äärioikeistolaisissa iskuissa.  Kuva: Johannes Tervo

Netissä äärioikeistolaiset verkostoituvat ja levittävät propagandaansa. Keskeisessä roolissa ovat erityisesti tietyt keskustelualustat. Toiminta nojaa paljolti nettiin Värtisen arvion mukaan siksi, että sosiaalinen media on nykyään niin keskeisessä osassa ihmisten elämässä.

”Some ja muut verkon alustat tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuden verkottua ihmisten kanssa ajasta ja paikasta riippumatta ja löytää samanmielistä toimintaa aika helpostikin.”

Suomessa toimii edelleen järjestäytyneitä äärioikeistoryhmiä, vaikka Pohjoismainen vastarintaliike onkin kielletty.

Värtinen huomauttaa, että ryhmät ovat aiempaa pienempiä, mutta ne järjestävät edelleen esimerkiksi mielenosoituksia, musiikkitapahtumia ja kamppailulajiharjoituksia.

Ylitarkastaja Värtinen painottaa, että vaikka esimerkiksi kamppailulajiharjoitusten järjestäminen ole terroristista toimintaa, ne antavat kuitenkin mahdollisuuden ajatusmaailman levittämiselle ja radikalisoitumiselle.

Monet äärioikeistolaisista terrorismin torjunnan kohdehenkilöistä ovat nuoria miehiä.

Järjestäytyneet äärioikeistoryhmät järjestävät esimerkiksi musiikkitapahtumia. Kuvituskuva. Kuvan konsertilla ei ole yhteyttä äärioikeistoon.  Kuva: Anre Wasse | @awasse_

Äärioikeistolainen ajatusmaailma vetoaa nuoriin miehiin Värtisen mukaan ainakin siksi, että nuorena tyypillisesti etsitään itseään ja pohditaan omaa identiteettiä.

Äärioikeistolaiseen toimintaan päätyvillä henkilöillä ei kuitenkaan ole mitään yksiselitteistä, yhtenäistä taustaa, vaan mukana on monenlaisia henkilöitä.

Värtinen arvioi, että yksi radikalisoitumisen taustalla vaikuttava tekijä on tarve kuulua johonkin yhteisöön. Toisaalta taustalla voi olla myös omassa elämässä sattunut traaginen tapahtuma.

Tyypillisesti äärioikeistolaiseen toimintaan houkutellaan mukaan kertomalla, että se on vauhdikasta, osallistujat ovat hyvässä kunnossa ja he pukeutuvat siististi.

”Se voi näyttäytyä houkuttelevana toimintana sellaiselle nuorelle, joka etsii omaa paikkaansa.”

Viime vuosina toiminnassa mukana oleva joukko on muuttunut aiempaa radikaalimmaksi, ja nykyään äärioikeistopiireissä korostetaan myös hyvän fyysisen kunnon merkitystä. Vielä menneinä vuosina joukkoon kuulumiseksi riitti usein sopiva ajatusmaailma.

Hyvän fyysisen kunnon tavoittelun taustalla on ajatus siitä, että kun ollaan hyvässä kunnossa, pystytään tarvittaessa myös toimimaan.

Äärioikeistolaisten keskuudessa korostetaan nykyään hyvän fyysisen kunnon merkitystä.  Kuva: Pentti Vänskä