Maakuntalentoihin jopa 125 euroa tukea matkustajaa kohden – näin lentoasemakaupungit perustelevat tukea

Tuettujen maakuntalentokenttien matkustajamäärät ovat kymmeniä tuhansia matkustajia pienemmät kuin ennen koronaa.

Traficomin johtaja Pipsa Eklund kertoo viiden kokonaan tuetun maakuntalentokentän eli Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion sekä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien olevan edelleen jäljessä matkustajamäärissä.

”Esimerkiksi Joensuussa viime vuonna jäätiin 68 prosenttia vuoden 2019 matkustajamääristä. Eroa on yli 76 000 matkustajaa”, Eklund avaa.

Jyväskylä oli Joensuun jälkeen eniten jäljessä aiempiin matkustajamääriin. Vuonna 2023 Jyväskylään tuli noin 22 000 lentomatkustajaa, kun vielä vuonna 2019 heitä saapui maakuntakentälle noin 57 000.

Kajaanissa matkustajamäärät putosivat ajanjaksolla 53 prosenttia ja Kokkolassa 50 prosenttia. Parhaiten valtion tukemista maakuntakentistä koronasta selvisi Kemi-Tornio, jossa matkustajamäärä putosi 43 prosenttia noin 63 000 matkustajasta vajaaseen 35 000:een.

”Kaupallisesti toimiviin lentoasemiin lukuja verratessa on syytä muistaa, että näille viidelle kentälle tulee keskimäärin vain kaksi lentoa päivässä, kun kaupallisilla kentillä luku pyöriin neljän ja kuuden välillä”, Eklund huomauttaa.

Hänen mukaansa Suomen lentomäärät ovat kokonaisuudessaan elpyneet muita verrokkimaita maita hitaammin, minkä taustalla vaikuttaa etätöiden yleistyminen.

Maakuntakenttien lentojen täyttöasteet ovat vielä kaukana kaupallisesti kannattavasta rajasta.  Kuva: Päivi Karjalainen

Nykyinen valtion hankkima lentotoiminta alkoi huhtikuussa ja jatkuu maaliskuuhun 2026 asti. Eklund sanoo, että maakuntakenttien kohtalon on suunniteltu olevan auki jo kevään 2025 budjettiriihessä.

”Silloin olisi tarkoitus päättää, lähteekö valtion rahoittamaan nykyisen sopimuksen optiokautta ja jos lähtee, niin millä osuudella”, hän kertoo.

”Kokkolaa lukuun ottamatta muut kaupungit ovat nykysopimuksessa mukana hankintaosapuolina, jolloin heillä on halutessaan mahdollisuus rahoittaa optiokautta. Kokkola ei halunnut lähteä mukaan hankintaosapuoleksi.”

Lentoyhtiöt eli tällä sopimuskaudella Finnair saa pitää lipputulonsa ostotuen lisäksi, mutta Eklund kuvaa lipuille olevan kattohinnat, minkä takia maakuntakenttien lentoliput ovat normaalia vähemmän dynaamisesti hinnoitellut.

Traficomin johtaja kertoo, että lennoilla tulisi olla noin 80-90 prosentin täyttöaste, jotta kyseessä olisi kannattavaa liiketoimintaa. Viidellä tuetulla maakuntakentällä luku pyörii parhaimmillaan noin 60 prosentissa.

”Finnairilla nämä lennot syöttävät heidän jatkolentoja, mikä lisäsi varmasti yhtiön mielenkiintoa osallistua tarjouskilpailuun”, Eklund pohtii.

Yhteensä kyseiset viisi lentoasemaa saavat tällä 23 kuukauden sopimuskaudella noin 36 miljoonaa euroa valtiolta tukea lentotoiminnan ostoihin. Jyväskylä saa 7,3 miljoonaa, Joensuu 5,7 miljoonaa, Kemi-Tornio 8,6 miljoonaa, Kokkola-Pietarsaari 8,9 miljoonaa ja Kajaani 5,3 miljoonaa euroa.

Matkustajaa kohti eniten tukea maksettiin viime vuonna Jyväskylän lennoilla, jossa tuki oli 316 euroa. Puolestaan lentoa kohti suurin tuki kohdistui kolmioreitille Kemi-Kokkola-Helsinki –välille ollen yli 13 000 euroa. Jutun tekohetkellä lento Jyväskylään Helsingistä maksoi 95 euroa matkustajalle.

Eklund kertoo Suomen pienimmän markkinaehtoisesti toimivan lentoaseman olevan Maarianhamina, jonne Finnair lentää kaupallisesti muutaman kerran viikossa.

”Tosin sielläkin maakuntahallitus ostaa Tukholmaan lentoja”, hän lisää.

MT kysyi maakuntakenttien kaupungeilta, kuinka tärkeinä ne pitävät lentoasemien toimintaa alueelleen. Saaduissa vastauksissa korostui lentoyhteyksien merkitys elinkeinoelämälle.

”Uusille investoinneille ja työpaikoille lentoyhteys on perusedellytys”, Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä vastasi MT:lle.

Penttilän mukaan lentoaseman vaikutus Joensuun seudulle on noin 200-350 miljoonaa euroa vuodessa, kun arvioon lasketaan mukaan verot, vientitulot, työpaikat sekä matkailutulot.

Kainuusta nostettiin esille matkailun lisäksi alueelle tärkeät työmatkat.

”Hyvinvointialueen monet erikoislääkärit saapuvat työviikoksi tänne lentämällä, samoin kuin Kainuun prikaatin ylempi upseeristo. Toisin päin meiltä lähtee esimerkiksi elinsiirtopotilaita lentämällä operaatioihin etelään”, Kajaanin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen listasi.

Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalle saapuvista matkustajista noin 80 prosenttia on kansainvälisiä liike-elämän vieraita.  Kuva: Päivi Karjalainen

Jyväskylän kansliapäällikkö Heli Leinonkoski piti lisäksi resurssien hukkaamisena sitä, jos Jyväskylän lentoasemaa ei hyödynnettäisi myös siviililiikenteessä, kun kenttää pidetään puolustusvoimienkin takia moitteettomassa kunnossa.

”Jos vielä nykyiset, tasaisessa nousussa olevat matkustajamäärät Jyväskylä – Helsinki -välillä edelleen kasvavat, uskomme, että kyseistä väliä lennetään jossain vaiheessa jälleen markkinaehtoisesti”, hän kertoi.

Kokkolasta korostettiin puolestaan lentoaseman tärkeyttä kaupungin elinkeinoelämälle ja kolmen miljardin vihreän siirtymän investoinneille.

”Matkustuksesta jopa 80 prosenttia on kansainvälisiä erityisesti elinkeinoelämän liikkumista, joille neljän tunnin junamatka Helsingistä on aivan liian pitkä”, kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg summasi.

Juttua oikaistu 5.6.2024 klo 14.56: Traficom on oikaissut tietojaan. Jutun otsikkoon ja faktalaatikkoon on korjattu oikeat luvut, jotka ovat ”Joensuu: 66 euroa/matkustaja ja 6 300 euroa/edestakainen lento”, ”Jyväskylä: 125 euroa/matkustaja ja 7 000 euroa/edestakainen lento”, ”Kajaani: 103 euroa/matkustaja ja 10 300 euroa/edestakainen lento” ja ”Kemi-Kokkola-Helsinki: 125 euroa/matkustaja ja 12 000 euroa/edestakainen lento”.