Huijarit veivät Turun lähellä maaseudulla asuvan Auvo Heikkilän käytössä olevilta tileiltä lähes 100 000 euroa. Kuva: Jarkko SirkiäHuijari vei Auvon rahat
Rikollinen sai hallintaansa henkilökohtaisen pankkitilin lisäksi myös esimerkiksi maatalousyhtymän tilejä.TilaajalleTurun maaseudulla asuva Auvo Heikkilä joutui pankkihuijauksen uhriksi reilu vuosi sitten. Huijauksessa hänen käytössään olleilta tileiltä vietiin rahaa lähes 100 000 euroa.
Oli itsenäisyyspäivän aatto vuonna 2024 ja kello näytti hieman yli neljää iltapäivällä. Heikkilä sai puhelun henkilöltä, joka esittäytyi OP-ryhmän työntekijäksi.
Huijari kertoi Heikkilälle, että pankin tietoon on tullut monta lainahakemusta, jotka oli tehty hänen nimissään.
Heikkilä kuvailee huijausta taidokkaaksi. Missään vaiheessa hän ei ole tietoisesti luovuttanut käyttäjätunnustaan tai salasanaansa kellekään ulkopuoliselle. Kuva: Jarkko SirkiäMikäli Heikkilä ei ollut itse tehnyt lainahakemuksia, hänen pitäisi huijarin mukaan perua ne, jotta ne eivät aktivoidu.
Lainahakemuksien peruuttamista varten Heikkilä ohjattiin huijaussivustolle.
”Siellä näkyi laina, lainan saaja ja tili. Olin peruuttamassa lainahakemuksia, mutta käytännössä ne olivatkin jotain muuta.”
Todellisuudessa kyse oli tilisiirroista.
Rikollinen sai hallintaansa Heikkilän pankkitilin lisäksi muita tilejä, joihin hänellä on käyttöoikeus, kuten maatalousyhtymän tilejä.
Kaikkiaan huijari vei Heikkilän ja hänen perheensä tileiltä yhteensä lähes 100 000 euroa.
”Siellä näkyi laina, lainan saaja ja tili. Olin peruuttamassa lainahakemuksia, mutta käytännössä ne olivatkin jotain muuta.”
Heikkilään yhteyttä ottanut huijari kertoi asioista uskottavasti ja käytti muun muassa pankkien ammattisanastoa sekä puhui hyvää suomea.
”Se oli niin luotettavan oloinen ja ammattitaitoinen puheissaan”, Heikkilä kuvailee.
Hän kertoo, että pankin vahvistusviestit eivät tuolloin sisältäneet maksun saajaa, eivätkä varoitusta huijauksesta, niin kuin ne nykyään sisältävät.
Lakitoimiston asiaa koskevassa kanteessa arvioidaan, että huijaus on onnistunut osittain siksi, että pankinkaan viestit eivät ole sisällöltään ja kieliasultaan moitteettomia.
Huijari lähestyi Heikkilää puhelun lisäksi tekstiviestillä. Kuva: Jarkko SirkiäAiemmin saman vuoden aikana, mutta ennen huijausta Heikkilä oli ollut yhteydessä OP:n edustajaan eri asioilla, eikä häntä tällöin tunnistettu. Niinpä Heikkilän hälytyskellot eivät soineet, kun huijauspuhelussakaan ei tunnistauduttu.
Heikkilä kuvailee huijausta taidokkaaksi. Missään vaiheessa hän ei ole tietoisesti luovuttanut käyttäjätunnustaan tai salasanaansa kellekään ulkopuoliselle.
Kun Heikkilä oli ymmärtänyt, että kyse on huijauksesta, hän oli ottanut heti yhteyttä hätäkeskukseen, jotta tieto huijauksesta saadaan eteenpäin, mutta hätäkeskus ei osannut auttaa asiassa.
Hän soitti myös sulkupalveluun, jotta hänen tilinsä suljetaan. Sulkupalvelun toimihenkilö kuitenkin Heikkilän mukaan kieltäytyi toimittamasta tietoa huijauksesta eteenpäin ja kehotti ilmoittamaan asiasta suoraan pankille.
Koska elettiin jo melkein itsenäisyyspäivää ja kello oli jo yli neljän iltapäivällä, pankki olisi seuraavan avoinna vasta kolmen päivän kuluttua. Heikkilä hämmästelee, että OP:lla ei tuolloin ollut käytössä minkäänlaista päivystysnumeroa, johon olisi voinut olla yhteydessä.
Heikkilä teki heti myös rikosilmoituksen.
”Se oli niin luotettavan oloinen ja ammattitaitoinen puheissaan.”
Hän ihmettelee sitä, miten on mahdollista, että pankin maksujen seurantajärjestelmä ei toiminut, vaikka kyse on poikkeuksellisesta maksuliikenteestä.
Huijauksen aikana yksittäinen huijarin siirtämä summa oli suuruudeltaan 60 000 euroa.
Heikkilä on vaatinut pankkia korvaamaan kaikki aiheutuneet vahingot, mutta siihen pankki ei ole hänen mukaansa suostunut.
Heikkilää kismittää se, miten pankki on asiaan suhtautunut. Maksupalvelulain mukaan pankin korvausvastuu huijauksissa raukeaa silloin, jos maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pankki tulee Heikkilän arvion mukaan esittämään oikeudessa, että hän on toiminut törkeän huolimattomasti.
Heikkilä ymmärtää ajatuksen siitä, että huijauksen uhriksi joutuneen pitää ilmoittaa asiasta ensimmäisenä pankille. Hän kuitenkin muistuttaa, että ihminen ei käytännössä pysty toiminaan tällaisessa tilanteessa täysin normaalisti.
”Olet yleensä hyvin hermostunut ja hätääntyneessä tilassa ja kerrot kaiken. Pankki siinä tilanteessa tietysti varmistaa, ettei niille tule mitään vastuuta tästä asiasta.”
Heikkilä on kerännyt huijaukseen liittyen paljon erilaista materiaalia. Kuva: Jarkko SirkiäHeikkilä ajattelee, että tapahtumien kertomista pankille kannattaa välttää ennen kuin asiasta on keskustellut juristin kanssa.
”Asiakas luulee, että pankki on asiakkaan puolella, mutta se ei suinkaan ole.”
MT on nähnyt Heikkilän kertomusta tukevia dokumentteja.
”Asiakas luulee, että pankki on asiakkaan puolella, mutta se ei suinkaan ole.”
Heikkilään yhteyttä ottanut huijari kertoi asioista uskottavasti ja käytti muun muassa pankkien ammattisanastoa sekä puhui hyvää suomea. Kuva: Jarkko SirkiäArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
