Eilen päättyneessä ilmastokokouksessa saavutettiin sopu 300 miljardin dollarin ilmastorahoitustavoitteesta. Kuva: Anssi Kainulainen
Bakussa päästiin sopuun hiilinielujen myynnin pelisäännöistä – suomalaista tuottajaa se ei hyödytä lähivuosina
Ensi vuoden Brasilian ilmastokokouksesta odotetaan maatalous- ja metsäkysymysten ilmastokokousta.Tilaajalle
Gulbaniz Ganbarova Azerbaidzhanin maaseudun naisten yhdistyksestä esitteli ulkomaisille vieraille puuvillapeltoa Bakun ilmastokokouksen aikaan. Kuva: Mateusz CiasnochaHiilenpoistomarkkinoiden pelisäännöistä saatiin YK:n ilmastokokouksessa Bakussa viimein sopu kymmenen vuoden jähnäämisen jälkeen.
”Selkeä viherpesu globaaleilla markkinoilla tulee mahdottomaksi”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).
Pariisin sopimuksen artikla 6, eli kansainväliset markkinamekanismit, mahdollistavat sen, että sopimuksen allekirjoittaneet maat voivat tehdä ilmastotoimia oman maansa rajojen ulkopuolella.
Markkinamekanismeista hyötyvät myös yritykset, jotka haluavat ostaa ilmastoyksiköitä vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta.
Azerbaidzhanille maa- ja metsätalouden kysymykset ovat merkityksettömiä.
Viherpesun pelko on Mykkäsen mukaan suuryritysten keskeisin pullonkaula luontotyön rahoittamisessa, niin Suomessa kuin Euroopassakin.
Pelisääntöjen luominen tuottaa hänestä kymmenen vuoden tähtäimellä mahdollisesti isoja rahavirtoja yksityisen sektorin puolelta kehitysmaihin, missä hiilenpoistoa on halvinta tehdä.
Suomalaiselle tuottajalle markkinamekanismi ei tuo hyötyjä ainakaan ennen vuotta 2030, kertoo energia-asiantuntija Anssi Kainulainen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:stä.
Valtiot voivat käydä kauppaa ilmastoteoilla, mutta EU-maiden maankäyttösektorin eli esimerkiksi maatalouden ja metsien tuottamat hiilinielut myydään unionin lainsäädännön mukaan.
Viherpesun pelko on Mykkäsen mukaan suuryritysten keskeisin pullonkaula luontotyön rahoittamisessa.
Maa- ja metsätalouden ilmastokysymykset olivat Kainulaisen mukaan odotetusti Bakun kokouksen virallisissa neuvotteluissa normaaliakin vähäisemmässä roolissa.
Azerbaidzhanille maa- ja metsätalouden kysymykset ovat merkityksettömiä.
Rekisteröityneitä maatalouslobbareita Bakussa oli noin 250, joista 40 prosenttia oli edustettuina valtioiden delegaatioissa.
”Monella valtiolla on maatalousintressejä, vaikka ne eivät niin näkyneetkään kokouksen teksteissä”, sanoo Kainulainen.
Eilen päättyneessä ilmastokokouksessa saavutettiin sopu 300 miljardin dollarin ilmastorahoitustavoitteesta.
Rahoitus siis kolminkertaistuu nykyisestä vuoteen 2035 mennessä.
Mykkäsestä tätä ei ole mahdoton saavuttaa. Rahoituksen kolminkertaistaminen otti koville EU:n jäsenmaiden kesken. Kehitysmaat vaativat yli tuhatta miljardia vuodessa.
Amazonin sademetsien tilanne lienee isosti esillä.
Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump voi vetää Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Se olisi kolmas kerta, kun Yhdysvallat vetäytyy globaalista ilmastosopimuksesta, huomauttaa Mykkänen.
Kokouksessa tuli hänestä selväksi, että maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen kaataminen ojaan on monen ison öljyntuottajamaan päätavoite.
Dubain ilmastokokous hyväksyi viime vuonna fossiilisista polttoaineista irtautumisen. Bakussa asia ei edennyt.
”Brasilian kokouksesta tarvitaan vahvistus fossiilisista irtautumisesta”, sanoo Mykkänen.
Kiina näkee ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen mukaan itsensä fossiilisten jälkeisen ajan voittajavaltiona. Kuva: Reijo HaukiaEnsi vuonna ilmastokokous pidetään Brasilian Belemissä, sademetsien keskellä. Amazonin sademetsien tilanne lienee isosti esillä.
Brasilia on Mykkäsen mukaan kokenut neuvottelija, joka hakee kokouksestaan tuloksia.
”Maa lietsoo vastakkainasettelua köyhien ja länsimaiden välillä ja haluaa unohtaa tosiasian, että Euroopan osuus maailmantaloudesta on viidesosa, päästöistä kuutisen prosenttia ja ilmastorahoituksesta jo kolmannes.”
Brasilia kuuluu Brics+-maihin eli länttä haastavaan liittoumaan, joka on laajentunut alkuperäisestä kokoonpanostaan.
Ensi vuoden ilmastokokouksesta odotetaan maatalous- ja metsäkysymysten ilmastokokousta.
Puheenjohtajamaa Brasilia on globaali maa- ja metsätalouden jättiläinen, Kainulainen huomauttaa.
Brasilia kuuluu Brics+-maihin eli länttä haastavaan liittoumaan, joka on laajentunut alkuperäisestä kokoonpanostaan. Venäjän presidentti Vladimir Putinin mukaan 34 maata on ilmoittanut harkitsevansa ryhmään liittymistä. Ryhmään on kutsuttu mukaan myös Yhdysvaltojen liittolainen Saudi-Arabia.
Toisin kuin Brasilialle, maaryhmän muille maille metsätalouskysymykset eivät Kainulaisen mukaan ole keskeisiä.
”Maa- ja metsätalous on erilaista Pohjoismaissa ja Brasiliassa. Meidän täytyy olla paikalla kertomassa omasta tuotantotavastamme.”
- Osaston luetuimmat
