
Moni suomalainen on oppinut, että mikroaaltouuniin ei saa laittaa metallia.
Johtava asiantuntija Seppo Niemi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista kertoo, että nykyään tilanne on toinen.
Mikroaaltouunin keksi amerikkalainen insinööri Percy Spencer vuonna 1945.
Ensimmäisissä mikroissa esimerkiksi lusikan laittaminen mikroon aiheutti kipinöintiä.
Mikroaaltouuni lämmittää sisällään olevan ruuan sähkömagneettisilla aalloilla. Aallot synnyttävät sähköisen kentän. Sen tihentymät tuottavat kipinöitä mikron metallisen rungon ja esimerkiksi metallisen lusikan välillä.
Tämän varoitettiin vaurioittavan mikroa tai voivan jopa aiheuttaa tulipalon.
Myös kullatut astiat ovat kiellettyjä uusissakin mikroissa.
Mikroihin on Niemen mukaan lisätty jo parikymmentä vuotta sitten komponentti, joka estää kipinöinnin.
”Nykyään aika monessa käyttöohjeessa jopa ohjeistetaan, että kuppiin voi laittaa lusikan, jotta neste ei kuumetessaan kuohahda yli.”
Niemi korostaa, että oman laitteen ohjeet kannattaa lukea, ennen kuin laittaa metalliesineen mikroonsa.
Lisäksi pitää pitää huoli siitä, että metalliesine ei osu mikron seiniin. Se voi aiheuttaa kipinöintiä.
Kipinöintiä synnyttävät mikrossa myös esimerkiksi pakastevadelmat.
Metallia ja foliota ei edelleenkään pidä laittaa iäkkäämpään mikroon.
Myös kullatut astiat ovat kiellettyjä uusissakin mikroissa. ”Mikroa ohut metallikerros ei tuhoa mutta itse kultaus voi vaurioitua”, kertoo Niemi.
Alumiinifoliokin voi aiheuttaa kipinöintiä, jos se on yhtään rutussa. Rypistyneessä foliossa sähkökenttä syntyy lähellä toisiaan sijaitsevien pintojen välille. Mikroa foliokaan ei Niemen mukaan vahingoita.
Paksussa metallivuoassa voi hyvin lämmittää esimerkiksi einesruokia. Metalli tosin hidastaa lämpenemistä, sillä mikroaaltosäteily läpäisee sen huonosti.
Moni on oppinut jo lapsena, että laitteen eteen ei saa jäädä seisomaan.
Kipinöintiä synnyttävät mikrossa myös esimerkiksi pakastevadelmat.
”Jäisten vadelmien vesikiteet kiehuvat ilmassa”, kertoo Niemi.
Mikro voi poksauttaa vadelman rakenteen muussiksi. Muutoin kipinöinnistä ei Niemen mukaan ole haittaa.
Entä tuhoaako mikro ruuan ravintoaineet?
Toinen yleinen uskomus liittyy mikroaaltouunin säteilyyn.
Moni on oppinut jo lapsena, että laitteen eteen ei saa jäädä seisomaan.
”Jos mikro on ehjä, ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Mikroissa on olemassa raja-arvot ja kun ovi on suora, ehjä ja kiinni, ei sieltä pitäisi tulla ulos juuri mitään,” kertoo Niemi.
Paksussa metallivuoassa voi hyvin lämmittää esimerkiksi einesruokia.
Entä tuhoaako mikro ruuan ravintoaineet?
”Kun ruokaa kypsennetään tai lämmitetään, ravintoaineita tuhoutuu valitettavasti aina, oli lämmönlähde sitten uuni tai mikro”, kertoo ruoka-asiantuntija Suvi Malin Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista.
Mikrossa ravintoaineet säilyvät Malinin mukaan kuitenkin jopa paremmin kuin esimerkiksi kattilassa.
”Jos perunoita keitetään kattilassa, keitinveteen liukenee enemmän ravintoaineita kuin jos perunat kypsentäisi mikrossa. Kun mikrossa kypsennetään ruokaa, ei useinkaan tarvita vettä.”
”Varsinkin C-vitamiini tuhoutuu pikkuhiljaa sulatuksen aikana.”
Pakastemarjoja on usein suositeltu sulatettavan hitaasti jääkaapissa.
Nopea sulatus miedolla lämmöllä saa vitamiinit ja antioksidantit säilymään paremmin kuin pitkä sulatus viileässä tai nopea sulatus erittäin kuumassa.
”Varsinkin C-vitamiini tuhoutuu pikkuhiljaa sulatuksen aikana. Kun marjat sulatetaan mikrossa nopeasti sulatusteholla, niissä on enemmän vitamiineja tallella”, kertoo Malin.
Laatikkoruoka kypsyy uunissa tunnin, mikrossa 15 minuuttia.
Moni miettii, miten sähköä voisi säästää, kun pörssisähkön hinnat huitelevat esimerkiksi tänään perjantaina taas reippaissa lukemissa.
Mikro on Malinin mukaan uunia nopeampi niin ruuan sulattamisessa, lämmittämisessä kuin valmistamisessa.
Laatikkoruoka kypsyy uunissa tunnissa, mikrossa 15 minuutissa. Perunat kiehuvat hellalla yli puoli tuntia, mikrossa ne valmistuvat 10 minuutissa.
”On ihan taloudellisestikin kannattavampaa hyödyntää mikroa.”
Mikrossa saa myös tehtyä nopean vierasvaran vaikka viidessä minuutissa.
1980-luvulla mikroruokia kokkailtiin innolla, nyt reseptejä jaetaan jälleen.
Esimerkiksi yksinelävillä voi Malinin mukaan olla kynnys tehdä ruokaa vain itselleen. Päivän ateria korvataan esimerkiksi voileivällä.
Mikrossa voi kuitenkin valmistaa nopeasti monia ruokia.
”Jos yksineläjä haluaa ravinteikkaampaa ruokaa, mikromunakas tulee tosi nopeasti ja siihen voi laittaa joukkoon kaikkia jääkaapin tähteitä. Samalla tulee torjuttua ruokahävikkiä ja se on ihan hyvä lounas.”
Mikrossa saa myös tehtyä nopean vierasvaran vaikka viidessä minuutissa. Internetistä löytyy paljon ohjeita nopeisiin mikrokakkuihin, esimerkiksi suklaakakkuun, vinkkaa Malin.
Mikroruoka eroaa uunissa tai pannulla käyneestä siinä, että siihen ei synny paistopintaa. Väri jää siis valjuksi.
Tuoksu ei myöskään pääse leijailemaan ruokahalua herättelemään suljetusta mikrosta samalla tavalla kuin hellalla tai uunissa kokkaillessa.
Pinttyneen lian siivous kannattaa aloittaa lämmittämällä mikrossa kupillinen veden ja sitruunamehun tai etikan seosta.
Mikro on syytä pitää puhtaana, Malin muistuttaa. Seinille roiskuneet ruuat vaikuttavat hygieenisyyteen, energiatehokkuuteen ja siihen, että ruoka ei lämpene tasaisesti.
Kupu jakaa lämmön tasaisesti ja suojaa mikroa roiskeilta.
Pinttyneen lian siivous kannattaa aloittaa lämmittämällä mikrossa kupillinen veden ja sitruunamehun tai etikan seosta.
Vesihöyry tarttuu jäämiin ja pehmentää ne, minkä jälkeen liat on helppo pyyhkiä pois. Jäljelle jää raikas tuoksu, vinkkaa Malin.
Kokonainen pesty peruna asetetaan mikroon syvän lautasen pohjalle.
Mukaan voi laittaa tipan vettä.
Perunaan tehdään muutama reikä haarukalla.
Laita päälle mikrokupu.
Yksi peruna kypsyy 600 watin teholla noin neljässä minuutissa.