Päällystetöiden kohdalla on turvallisuuden takia noudatettava nopeusrajoituksia ja liikennevalo-ohjausta. Kuva: Johannes Tervo
Näin öljyn hinnan hullut päivät vaikuttavat tietöihin ‒ katso video urakorjauksesta
Kaikki Suomessa päällystystöihin käytettävä bitumi tulee ulkomailta, pääasiassa Ruotsista.Tilaajalle
Peab Asfalt urakoi kesän ensimmäisiä urapaikkaustöitä remix-menetelmällä Kauhavan Ylikylässä kantatiellä 63 alkukuusta. Kuva: Johannes TervoÖljyn maailmanmarkkinahinta on pudonnut tammikuun noin 80 dollarista barrelilta jopa alle 60 dollariin. Kuluttajille polttoaineiden hinnat ovat alentuneet tankkausasemilla.
Voidaanko öljyn alentunutta hintaa hyödyntää tämän kesän päällystystöissä? Päällysteohjelmasta vastaa teiden kunnossapidon asiantuntija Ossi Saarinen Väylävirastossa.
”Tämän vuoden tavoitteena on päällystää yli 3 000 kilometriä. Päällysteen hinta urakoissamme on sidottu bitumi-indeksiin. Vaikka bitumi jalostetaan raakaöljystä ja sen hinta seurailee viiveellä raakaöljyn hintaa, hinnan muutokset eivät aina ole aivan yhtä suuria”, Saarinen sanoo.
Bitumi-indeksin kehittymistä seurataan kuukausittain, mutta vasta työkauden aikainen bitumin hinnan kehitys vaikuttaa osaltaan toteutuviin kilometreihin.
Saarisen mukaan toki polttoaineen hinnan muutoksilla on vaikutusta myös päällystysalan toimijoiden kustannuksiin.
”Maaliskuun bitumi-indeksiluku oli kuitenkin korkeammalla tasolla kuin, mihin olemme tämän vuoden urakat sitoneet. Tämä tarkoittaa, että joutuisimme hyvittämään bitumista urakoitsijoille.”
Äskettäin päivittynyt bitumi-indeksi laski maaliskuusta ja meni samalla hieman alle urakoissa sidotun tason.
”Mikäli kesän aikana bitumi-indeksi pysyy keskimäärin alle sidotun tason, saattaa se mahdollistaa lisäkilometrien saamisen.”
Saarisen mukaan toteutuviin kilometreihin vaikuttaa myös se, kuinka paljon bitumi-indeksin luku ylittää tai alittaa sopimuksissa sidotun indeksitason.
Päällystysmääriin vaikuttavat lisäksi muun muassa käynnissä olevat kilpailutukset ja sääolosuhteet.
”Bitumia jalostetaan raakaöljystä. Päällystysurakoitsijat hankkivat asfalteissa käytettävät bitumit bitumintoimittajilta.”
Nykyään kaikki bitumi tulee Suomeen ulkomailta Naantalin jalostamon lopetettua muutama vuosi sitten, joten saatavuuden varmistamiseksi määrien ennakointi on entistä tärkeämpää.
Suurin bitumin toimittaja Suomeen on ollut ruotsalainen Nynas oy.
”Yleisesti päällystysalalla seurataan tarkasti päällysteiden korjauksen vuosittaisia budjetteja ja päällystysmääriä, joilla on vaikutusta myös bitumin määriin.”
Saarisen mukaan eniten koko alalla on aiheuttanut haasteita päällystysmäärien voimakas vuosittainen vaihtelu.
Viime vuonna päällystystyön keskimääräinen kilometrihinta oli karkeasti noin 100 000 euroa.
Ovatko aiemmin lykätyt projektit nyt toteutettavissa kustannustehokkaammin?
”Tämän vuoden teemana on ollut pintaa syvemmältä, mikä tarkoittaa enemmän raskaampia tierakenteeseen ulottuvia korjauksia. Tällöin päällystystyön kilometrihinta nousee.”
Viime vuonna päällystystyön keskimääräinen kilometrihinta oli karkeasti noin 100 000 euroa.
”Tänä vuonna sen arvioidaan olevan jonkin verran korkeampi. Yksittäisellä kohteella kilometrihinta voi vaihdella paljonkin.”
Tavoitteena on tehdä mahdollisimman pitkäkestoisia päällysteiden korjauksia. Näin pyritään vähentämään elinkaarenaikaisten kustannuksia, vaikka tekemisen aikaiset kustannukset olisivat keskimääräistä korkeammat.
”Karkeasti noin kolmasosa päällysteen hinnasta koostuu bitumista, mutta siinä on vaihtelua varsinkin nykyään, kun asfalttirouheen osuus päällysteissä on lisääntynyt.”
Asfalttirouhetta hyödynnettiin viime vuonna kaikkiaan jo yli 60 prosentissa päällystyskohteista.
Vähähiilisyystavoite huomioidaan Saarisen mukaan nykyään yhä enemmän aina päällysteiden suunnittelusta ja ohjelmoinnista tekemiseen saakka.
”Oleellista on vähentää koko elinkaarenaikaisia päästöjä. Mitä pidempään päällyste pysyy hyväkuntoisena, sitä vähemmän aiheutuu elinkaaren aikana päästöjä. Vähähiiliset ratkaisut tarkoittavat monesti myös pienempiä kustannuksia.”
Tarkoituksena on lisätä erityisesti vanhasta asfaltista rouhitun aineksen käyttöä hallitusti ja niin, ettei päällysteiden kestoikä lyhene nykytilanteesta.
”Asfalttirouhetta on käytetty asfalttipäällysteissä jo vuosikymmeniä, mutta viime vuosina asfalttirouheen käyttöä on pyritty edistämään entisestään.”
Viime vuonna asfalttirouhetta hyödynnettiin kaikkiaan jo yli 60 prosentissa päällystyskohteista. Vajaat kymmenen vuotta sitten sen käyttöosuus oli noin 40 prosenttia.
Saarinen sanoo, että päällystystöiden päästöjen seurantaa ja päästöjen vähentämistä on kehitetty viime vuosina paljon. Vähähiilisyyden edistäminen vaikuttaa olevan koko päällystysalalle yhteinen ponnistelu.
”Tänä vuonna ensimmäisen kerran on asetettu yksittäisissä sopimuksissa CO2-päästöihin raja-arvo, jonka alittaessa urakoitsijalla on mahdollista saada bonusta.”
Sopimuksissa on asetettu vaatimuksia myös esimerkiksi urakoissa käytettävälle kalustolle.
- Osaston luetuimmat
