Suomen ympäristökeskuksen Syken kulutuslaskelmissa Kainuun asukkaat ovat Suomen suurimpia kasvihuonekaasujen päästäjiä. Laskelmat perustuvat vuoden 2015 tietoihin.
Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen kertoo, että maakunnassa on vuoden 2015 jälkeen tehty merkittäviä muutoksia uusiutuvan energian tuotannossa.
Tuulivoimaa on rakennettu yli 50 yksikköä ja käyttöön on otettu hiilineutraali datapalvelinkeskus (CSC/LUMI), jonka tuottama hukkalämpö hyödynnetään Kajaanin kaukolämmössä.
”Kainuun kannalta oleellinen tieto on, että meidän hiilinielumme ovat olleet viisi kertaa suuremmat kuin alueelliset päästöt”, Malinen huomauttaa.
Syken julkaisemissa tilastoissa on saatavilla myös uudempia päästötietoja, joissa muun muassa maatalouden päästöt lasketaan paikallisiksi päästöiksi, eikä kohdenneta sinne, missä ruoka kulutetaan.
Siten laskettuna maakunnan päästöt ovat laskeneet Kainuussa asukasta kohden 8,2 hiilidioksiditonnista (ekv) 7,8 tonniin vuosien 2015–2020 välillä. Luku on suurempi kuin Suomessa keskimäärin.
Kaikkien kuntien päästöt asukasta kohden ovat laskeneet samalla aikavälillä 6,6 hiilidioksiditonnista (ekv) 5,7 tonniin.
Uudellamaalla päästöt asukasta kohden ovat 3,8 hiilidioksiditonnia (ekv). Siellä maatalouden osuus on pieni, kun taas tieliikenne ja kaukolämpö korostuvat.
Kun suomalaisten päästöihin lisätään myös ulkomailla tapahtuva kulutus tuontihyödykkeiden valmistuksessa, nousee yksittäisen suomalaisen hiilijalanjälki noin 10 hiilidioksiditonniin (ekv).
Kaupungeista Oulussa turpeen käyttö kaukolämmössä nostaa asumisen päästöjä verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Oulun Energia aikoo luopua turpeen käytöstä vuoden 2024 jälkeen.
Syken mukaan Suomen kaikkien kuntien kokonaispäästöt ovat laskeneet vuodesta 2015 vuoteen 2020 yhteensä 13 prosenttia.
Kulutuksen alueellisia päästötietoja pääset vertailemaan tästä.