Tyypillinen Kelan korvaama taksimatka on jopa lyhentynyt parissa vuodessa – Mervi Heikkinen tietää, miksi Kainuussa tilanne on toinen

Kelan korvaaman taksimatkan mediaanipituus on viime vuosina lyhentynyt. Vuodesta 2023 vuoteen 2025 saakka mediaanipituus on lyhentynyt kahdella kilometrillä. Erot maan sisällä ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Kainuussa matkan mediaanipituus on sen sijaan kasvanut kymmenellä kilometrillä.

Kainuulainen taksiyrittäjä ymmärtää, mistä alueen muusta maasta eroava kehitys johtuu. Kajaanilainen Mervi Heikkinen arvioi, että taustalla ovat pitkät etäisyydet ja se, että Kainuu on harvaan asuttua aluetta.

”Täällä ei voi yhdistää kyytejä siinä volyymissa kuin jossain muualla.”

Kainuun keskussairaalaan on monesta paikasta matkaa ainakin sata kilometriä. Monen kainuulaisen erikoissairaanhoito on Oulussa tai Kuopiossa, jonne kertyy matkaa helposti satakin kilometriä.

Heikkisen hoitamat Kela-kyydit jakautuvat melko tasan lyhyisiin kuntoutuskyyteihin, pitkien välimatkojen kyyteihin yliopistosairaaloihin ja pidempiin maakunnan sisäisiin kyyteihin hoitopaikasta toiseen.

Kuntoutusmatkat tehdään usein Kajaanin sisällä. Silti nekin voivat olla pitkiä. Heikkinen nostaa esimerkiksi sen, että Paltamosta käydään fysioterapiassa Sotkamossa saakka. Matkaa kertyy noin 50 kilometriä.

”Missä palveluita on, sinne pitää mennä.”

Kajaanissa kehityksen taustalla ovat Mervi Heikkisen arvion pitkät etäisyydet ja se, että Kainuu on harvaan asuttua aluetta. Kuva: Miska Puumala

Kelan erikoistutkija Päivi Tillman kertoo, että koko maan tasolla muutoksen taustalla vaikuttaa esimerkiksi se, että lyhyitä matkoja on etenkin kaupungeissa niin paljon, että vaikka osa matkoista onkin pidentynyt, se ei näy keskiarvoluvuissa.

Hyvinvointialueiden tason tarkastelussa alkaa näkyä, missä päin Suomea matkat ovat lyhentyneet ja missä eivät.

Rajuin lyheneminen näkyy Keski-Pohjanmaalla, jossa matkan mediaanipituus on lyhentynyt 59 kilometristä 50 kilometriin. Kymenlaaksossa laskua on 37 kilometristä 32 kilometriin. Pohjanmaalla on laskua 55 kilometristä 50 kilometriin.

Muuhun maahan nähden toiseen suuntaan on menty rajuimmin Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.

Pohjois-Savossa mediaanimatkan pituus on kasvanut 54 kilometristä 57 kilometriin. Pohjois-Pohjanmaalla matkan pituus on kasvanut 45 kilometristä 49 kilometriin. Kainuussa pituus on kasvanut 75 kilometristä 85 kilometriin eli kymmenen kilometriä.

Heikkisen hoitamat Kela-kyydit jakautuvat melko tasan lyhyisiin kuntoutuskyyteihin, pitkien välimatkojen kyyteihin yliopistosairaaloihin ja pidempiin maakunnan sisäisiin kyyteihin hoitopaikasta toiseen. Kuva: Miska Puumala

Valtakunnan tasolla matkat ovat lyhentyneet siitäkin huolimatta, että eri puolilla maata on suljettu päivystyksiä ja potilasta ei oteta ambulanssin kyytiin niin herkästi kuin aiemmin.

Tillman muistuttaa, että valtaosa hoitopaikoista ja matkoista on pysynyt muuttumattomina.

”Vaikka muutoksia on tehty, valtakunnan mittakaavassa se ei näy.”

Siihen, että jossain on nähty taksimatkojen lyhenemistä ja toisaalla matkat ovat jopa pidentyneet, vaikuttavat Tillmanin arvion mukaan toimipaikkamuutosten lisäksi myös esimerkiksi väestössä tapahtuvat muutokset. Kun väestö vanhenee, sairastaminen usein lisääntyy. Kuntatasolla yksittäinenkin potilas vaikuttaa tilastolukuihin.

”Yksittäisenkin potilaan merkitys saattaa olla pienessä kunnassa iso. Jos tulee vaikka syöpäpotilas, jolle tulee paljon pitkiä taksimatkoja yliopistosairaalaan samaan syöpähoitoa, sekin saattaa jo heijastua isosti keskiarvolukuihin.”

Taustalla vaikuttaa myös se, että kun matkakustannukset nousevat, yhä useampi matka päätyy Kelan korvattavaksi. Kun matkojen määrä kasvaa, yhä lyhyemmät matkat ylittävät omavastuurajan.

”Kun matkan hinta määräytyy sen pituuden mukaan, yhä lyhyempiä matkoja tulee korvausten piiriin ja ne näkyvät meidän korvaustilastoissa keskipituuden laskuna.”