Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palopäällikkö Jukka Innanen arvioi, että tuhoisien metsäpalojen riski Euroopassa ja myös Suomessa kasvaa vuosi vuodelta. Kuivat jaksot lisääntyvät ja pitkittyvät ilmastonmuutoksen edetessä. Kuva: Petteri Kivimäki
Video: Näin pelto leimahtaa liekkeihin sekunneissa ‒ Saksasta saatuja oppeja testattiin maastopaloharjoituksessa
Suomalaiset pelastusalan ammattilaiset ovat olleet apuna maastopalojen sammutuksissa eri puolilla Eurooppaa. Matkoilta mukaan on tarttunut uusia toimintatapoja ja tietotaitoa.Siilinjärvi
Siilinjärvellä toteutettiin toukokuun lopussa maastopaloharjoitus paikallisen viljelijän pellolla. Kuva: Petteri KivimäkiPohjois-Savon pelastuslaitoksen palopäällikkö Jukka Innanen suuntaa liekinheittimen kohteeseensa. Seuraavassa hetkessä hiekkaiselle pellolle levitetyt heinäkasat leimahtavat ilmiliekkeihin.
Sammuttajat lähestyvät palopaikkaa kahdelta puolelta. Kun sammutusvesi kohtaa tulen, kohoaa pellon ylle sankka savupilvi.
”Tarkoituksena on harjoitella maastopalon sammutusta tällaisessa simuloidussa ympäristössä. Eli ollaan rakennettu heinästä tuohon pellolle simuloitu paloalue, jota lähdetään sammuttamaan”, Innanen kertoo.
Maastopaloharjoitusta varten pellolle levitettiin neljä paalillista heinää.
”Saadaan savunmuodostusta aikaiseksi ja sitä kautta luotua todenmukaisia olosuhteita. Saamme myös omaa suojautumista harjoiteltua ja todennettua, että se toimii näissä olosuhteissa.”
Siilinjärvellä toukokuun lopussa toteutettuun maastopaloharjoitukseen osallistui yhteensä 17 palomiestä.
”Olemme olleet Kreikassa ja Portugalissa sammuttamassa maastopaloja.”
Pohjois-Savon pelastuslaitos on mukana Itä- ja Kaakkois-Suomen maastopalomuodostelmassa.
”Maastopalomuodostelma on perustettu antamaan apua pelastuslaitosten välillä mutta myös koko Suomen alueelle. Lisäksi se on serftifioitu osaksi EU:n pelastuspalvelumekanismia”, Innanen avaa.
Suomalaiset pelastusalan ammattilaiset ovat olleet apuna maastopalojen sammutuksissa eri puolilla Eurooppaa. Matkoilta mukaan on tarttunut uusia toimintatapoja ja tietotaitoa.
”Olemme olleet Kreikassa ja Portugalissa sammuttamassa maastopaloja. Saksassa osallistuimme maastopaloharjoitukseen ja sieltä saatiin malli tähän pellolla toteutettavaan, kuiviin heinäpaaleihin simuloitavaan maastopalotilanteeseen”, Innanen toteaa.
Jukka Innanen korostaa, että kansainvälinen yhteistyö on erittäin opettavaista maastopaloharjoitusten toteuttamisessa ja tositilanteisiin varautumisessa.
”Ulkomailta saatujen oppien perusteella olemme ottaneet käyttöön pienempiä letkuja. Suomessa on perinteisesti käytetty sammutustöissä 42 millin letkua, mutta nyt käytetään 25-millistä, jota on huomattavasti kevyempää käsitellä maastossa. Kevyempi letku nopeuttaa toimintaa ja sitä kautta saadaan palon leviämistä paremmin rajattua”, Innanen havainnollistaa.
Maastopaloharjoitus sai aikaan mittavan savupilven. Kuva: Petteri KivimäkiInnanen arvioi, että laajojen ja tuhoisien metsäpalojen riski Euroopassa ja myös Suomessa kasvaa vuosi vuodelta.
”Ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti myös Suomessa. Kuivat jaksot lisääntyvät ja pitkittyvät, ja sitä kautta riskit suuremmille maastopaloille tulevat kasvamaan.”
”Se, että Keski-Euroopasta on tuotu oppeja tänne, on vain hyvä asia. Eivät viime kesät kuivuudessa ainakaan paremmaksi ole muuttuneet.”
Maastopaloharjoituksen paikaksi valikoitui maanviljelijän ja hevostilallisen Arto Kinnusen pelto Kuuslahden kylässä Siilinjärvellä.
”MTK:sta kyseltiin paikkaa Pohjois-Savon pelastuslaitoksen maastopaloharjoitukselle. Mulla on peltoa ja paaleja, joten talonpoikaisesti ajattelin, että jotain pitää yrittää tehdä yhteisen hyvän eteen. Maaseudulla on perinteisesti pyritty siihen”, Kinnunen sanoo.
Siilinjärveläinen viljelijä ja hevostilallinen Arto Kinnunen antoi peltonsa maastopaloharjoituksen käyttöön. Kuva: Petteri KivimäkiUseampi viljelijä tarjosi peltoaan harjoitusta varten, mutta Kinnusen kohde valikoitui harjoituspaikaksi.
”Maantieteellinen sijainti suosi. Tähän sopivasti pystyy keräämään useammalta alueelta ihmisiä harjoituksiin. Pelto on myös sopivasti hiekkainen ja lähistöllä on vettä saatavilla, joten olosuhteet soveltuvat tällaiseen harjoitukseen”, Kinnunen toteaa.
Viljelijä arvioi, että maastopaloharjoitukset ovat tarpeellisia.
”Se, että Keski-Euroopasta on tuotu oppeja tänne, on vain hyvä asia. Eivät viime kesät kuivuudessa ainakaan paremmaksi ole muuttuneet.”
Pohjois-Savon pelastuslaitos on ottanut ulkomailta saatujen oppien perusteella ottanut käyttöönsä pienempiä ja kevyempiä letkuja, joiden siirtely palopaikalla on nopeampaa. Kuva: Petteri KivimäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
