EK:n dataikkuna: Vihreä investointiaalto murtui – uusi verokannustin tulee tärkeään vaiheeseen
Uusien vihreiden investointihankkeiden euromäärä on romahtanut edellisvuodesta, mutta vireille on laitettu runsaasti pienemmän kokoluokan investointeja.Tilaajalle
Ilmatar Oy:n tuulivoimaloita pystytettiin isolla kalustolla Alajärven Louhukankaalla kesäkuussa 2023.. Kuva: Johannes TervoHallituksen päättämä investointien verokannustin on erinomainen keino saada uudelleen vauhtia myös ison mittakaavan energia- ja teollisuushankkeisiin.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ylläpitämän vihreiden investointien dataikkunan (www.ek.fi/dataikkuna) hankevolyymi on heinäkuun lopussa lähes 270 miljardia euroa.
Tammi-heinäkuun aikana kasvua oli 6 miljardin euron verran, kun vastaava lisäys vuosi sitten oli jättimäiset 55 miljardia.
”Nyt on käsillä ratkaisun hetket sen suhteen, että hankkeiden omistajat ja rahoittajat sitoutuvat edistämään niiden toteutumista juuri Suomessa.” Ulla Heinonen
Isoin kysymys liittyy siihen, kuinka suuri osa koko hankemassasta lopulta realisoituu. Siksi on pyrittävä kaikin tavoin vauhdittamaan hankkeiden etenemistä kohti konkretiaa, korostaa EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen tiedotteessa:
”Valtaosassa investoinneista tuotannon käynnistyminen ajoittuu vasta vuosikymmenen loppupuolelle. Kuitenkin nyt on käsillä ratkaisun hetket sen suhteen, että hankkeiden omistajat ja rahoittajat sitoutuvat edistämään niiden toteutumista juuri Suomessa.”
Investointiluvituksen reformin maaliin saaminen on Heinosen mukaan keskeinen toimenpide, jolla Suomi itse pystyy edesauttamaan hankkeiden etenemistä.
”Lähikuukausien osalta kevään kehysriihessä päätetty verokannustin taas on tarpeellinen täsmätyökalu, joka toivottavasti saadaan pian yritysten käyttöön.”
Tärkeä väline suurten investointien vauhdittamiseen on Heinosen mukaan myös hallitusohjelmassa päätetty 400 miljoonan euron elinkeinopoliittinen varaus, ja näillä uusilla keinoilla Suomen pitäisi hyvin pystyä kilpailemaan investoinneista.
”Esimerkiksi massiiviset merituulihankkeet ovat epäselvän sääntelynäkymän takia pysähdyksissä.” Janne Peljo
EK:n dataikkunan seuranta kertoo, että uusia suurhankkeita ei ole tammi-heinäkuussa tullut vireille edellisvuoden huipputahtiin.
Kuitenkin kappalemääräisesti tarkasteltuna uusia hankkeita on julkistettu tammi-heinäkuussa 151 kappaletta eli lähes yhtä paljon kuin vuosi sitten (140 uutta hanketta edellisvuonna vastaavaan aikaan).
Ne liittyvät monipuolisesti esimerkiksi datakeskuksiin, erilaisiin tehdashakkeisiin sekä energiavarastoihin.
Muutosta selittävät yleisen markkina- ja rahoitusympäristön haasteiden ohella toimialakohtaiset tekijät, arvioi EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo.
”Esimerkiksi massiiviset merituulihankkeet ovat epäselvän sääntelynäkymän takia pysähdyksissä, kun yritykset odottavat hallituksen merituulivoimalainsäädännön uudistusta”, Peljo huomauttaa.
”Aurinkovoiman buumin jatkuminen edellyttää, että aurinkosähköä kuluttavia teollisia hankkeita saataisiin lisää liikkeelle. Akku- ja vetyteollisuus kärsivät aikaisempaa haastavammasta markkinaympäristöstä.”
Dataikkunasta näkyy myös hankevaiheiden eteneminen. Peljon mukaan eritoten pienemmät hankkeet liikkuvat lupaavasti kohti käytännön toteutusta:
”Varsinaisia investointipäätöksiä on tehty 13 miljardin euron verran. Tuotantoon jo siirtyneitä hankkeita on 14 miljardin euron arvosta.”
Lukumääräisesti tarkasteltuna yli 300 hankkeelle on tehty investointipäätös tai ne on jo saatu Peljon mukaan tuotantoon, mikä vastaa 45 prosenttia dataikkunan koko hankemäärästä.
Keskeytettyjä hankkeita on noin 3 miljardin euron verran. Viivästyneitä hankkeita on 52 kappaletta, valtaosin maltillisin aikataulumuutoksin. Valitettavasti myöhästymisen syyt liittyvät useissa tapauksissa luvitukseen, EK huomauttaa tiedotteessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
