"Kuluttajat köyhtyvät nyt historiallisen paljon" – sähkön hinnan ja asuntolainojen keskikoron nousu pitivät inflaation kiivaana

Inflaation kiihtyminen johtui Tilastokeskuksen mukaan muun muassa sähkön hinnan ja asuntolainojen keskikoron noususta. Kiihtymiseen vaikutti myös dieselin ja bensiinin kallistuminen.

Elokuuhun verrattuna kuluttajahinnat kohosivat 0,8 prosenttia. Hypon ekonomisti Juho Keskinen kirjoittaa kommentissaan, että inflaatio on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 1984 maaliskuun, jolloin elettiin voimakasta nousukautta ja palkat nousivat nopeasti.

”Nimellispalkat kyllä paranevat nytkin, mutta toisin kuin vajaat 40 vuotta sitten, ne eivät vain pysy kuluttajahintojen kyydissä. Kuluttajat köyhtyvät nyt historiallisen paljon”, Keskinen arvioi.

Hän huomauttaa kuitenkin, että asuntojen reaalihinnat sukeltavat inflaation vuoksi. Hintakuplan vaaraa ei nyt ole.

Sen sijaan asumismenot nousevat selvästi nopeammin kuin yleinen inflaatio. Asumismenot ovat kuluttajahintaindeksin suurin yksittäinen erä, sillä ne muodostavat noin neljännesosan kokonaisindeksistä.

”Asuinkustannukset nousivat 9,6 prosenttia, mikä selittyy etenkin lämmityskustannusten ja korjausmateriaalien hintojen nousulla”, Keskinen kertoo.

Asuntolainojen korkomenot kasvoivat peräti yli 40 prosentilla vuoden takaisesta. Asuntolainojen korkomenot kääntyivät kasvuun jo kesäkuussa lähes kahdeksan vuoden laskun jälkeen.

Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten korvattavien ja ei-korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen.

Euroalueen inflaatio oli syyskuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan 10 prosenttia. Euroalueen inflaatio oli elokuussa 9,1 prosenttia.

Suomessa vastaava inflaatiolukema oli syyskuussa 8,4 prosenttia. Euroalueen yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin ei sisälly lukuisia tuotteita, jotka sisältyvät Suomen omaan laskutapaan.

Kansantalouden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi elokuussa 0,8 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Tuotannon kasvu hidastui heinäkuuhun verrattuna, sillä heinäkuussa tuotanto oli tarkentuneiden lukujen mukaan 1,4 prosenttia.

Elokuun kausitasoitettu tuotanto pysyi heinäkuun tasolla.

Kansantalouden työpäiväkorjatun tuotannon kasvu oli elokuussa palveluiden varassa. Palvelut kasvoivat noin kaksi prosenttia, mutta jalostus supistui noin kaksi prosenttia vuoden takaisesta. Myös alkutuotanto väheni noin kaksi prosenttia. Jalostus sisältää muun muassa teollisuuden ja rakentamisen.