Maksukatto ei välttämättä suojaa – kymmenettuhannet maksavat liikaa terveydenhuollosta

Terveydenhuollon asiakasmaksukatossa on valuvika, kirjoittaa THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.

Vian takia maksukaton täyttyminen saattaa jäädä huomaamatta 12 000–36 000 henkilöltä.

Maksukatolla pyritään suojaamaan vähävaraisten ja paljon palveluja käyttävien maksukykyä. Tänä vuonna maksukaton taso nousi indeksikorotuksen jälkeen 815 euroon.

Rajan ylittymisen jälkeen julkisen terveydenhuollon palvelut ovat pääosin maksuttomia vuoden loppuun asti.

”Asiakasmaksukaton täyttymisen seuraaminen on asiakkaan vastuulla toisin kuin muiden terveydenhuollon maksukattojen eli lääkekaton ja matkakaton seuraaminen”, toteaa Tervola.

THL on ehdottanut asiakasmaksukaton seurantavastuun siirtämistä palvelunjärjestäjälle eli hyvinvointialueille. Eduskunta on edellyttänyt asian selvittämistä, ja sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt aiheesta esiselvityksen.

Esiselvityksen mukaan paras ratkaisu olisi, että tiedot maksukertymistä kerättäisiin yhteen kansallisesti. Tämä kuitenkin vaatisi merkittäviä investointeja tietojärjestelmiin.

Nykymallissa maksukaton seuraaminen vaatii asiakkaalta laskujen ja kuittien säilyttämistä ja yhteenlasketun summan seuraamista. Maksukatto täyttyy esimerkiksi 12 käynnillä erikoissairaanhoidon poliklinikalla, 12 päivän laitoshoitojaksossa tai 27 lääkärikäynnillä terveyskeskuksessa.

Tervolan mukaan maksukatolla on suuri taloudellinen vaikutus niille, joita se koskee. Runsaat neljä prosenttia Suomen väestöstä eli noin 240 000 ihmistä ylittää maksukaton vuoden aikana.

Jos maksukattoa ei olisi, maksukaton ylittäneet maksaisivat Tervolan tekemän mallinnuksen perusteella keskimäärin 590 euroa nykyistä enemmän.