Venäjä on saanut Ukrainassa aikaan pahaa tuhoa. Kuva on Harkovasta. Kuva: Marco CasagrandeNäin Ukrainassa asuva suomalainen saa tiedon drooneista ‒ ikkunaa pidetään auki, koska aistit kertovat enemmän kuin kännykkä
Hälytyksiä tulee ihmisten puhelimiin sitä mukaa, kun droonit pörräävät taivaalla. Juttu julkaistiin ensimmäisen kerran 26.4.TilaajalleVaikka Venäjä moukaroi Ukrainaa kiivaasti, Ukraina on kehittänyt suojautumiskeinon, jolla ihmiset pääsevät suojaan uhkaavilta ohjuksilta tai drooneilta. Kyse on kännyköihin tulevista ohjus- ja droonivaroituksista. Ne ovat olleet käytössä ainakin vuodesta 2023 lähtien.
Ukrainassa arkkitehtuuria opettava Marco Casagrande kertoo, että varoituksia tulee kännykkään automaattisesti, kun on sellaisella alueella, johon drooneja tai ohjuksia voi iskeytyä. Varoitusten saaminen ei siis vaadi mitään erillistä sovellusta, vaikka tähän tarkoitukseen suunniteltuja sovelluksiakin on.
Vaarailmoituksissa kehotetaan siirtymään suojaan. Casagranden puhelimessa ilmoitukset näkyvät vaaratiedotteen nimellä.
Monet erillisistä sovelluksista on Ukrainan valtion ylläpitämiä ja kehittämiä. Casagrandella itsellään on käytössä useita eri varoitusjärjestelmiä. Osa näistä on tarkoitettu tiettyyn kaupunginosaan.
Sen lisäksi, että sovelluksilla varoitetaan vaarasta, niissä kerrotaan myös, millaisesta vaarasta on kyse. Käytännössä ilmoituksissa erotellaan, onko kyse droonista vai ohjuksesta. Erillisissä sovelluksissa kerrotaan myös, millaisesta droonista tai ohjuksesta on kyse.
”Varsinkin risteilyohjukset tiputetaan lentokoneesta, ja siitä lähtee tieto”, Casagrande kuvailee.
Esimerkiksi droonista kerrotaan myös sen malli. Vaikkapa Shaheed-droonit ovat kylväneet kauhua Ukrainassa.
Casagrande ei kuitenkaan halua lähteä korostamaan varoitusjärjestelmien merkitystä.
Hälytyksiä tulee ihmisten puhelimiin sitä mukaa, kun droonit pörräävät taivaalla. Varoituksia saa puhelimeensa, vaikka olisi esimerkiksi Suomessa.
”Periaatteessa minun pitäisi istua kellarissa koko ajan”, Casagrande sanoo.
Ukrainassa on käytössä varoitusjärjestelmä, joka kertoo, miten ilmahälytyksen aikana pitää toimia. Kuva: Marco CasagrandeOsa ihmisistä sulkee puhelimestaan droonivaroitukset pois päältä esimerkiksi yöksi. Myös Casagrande tunnustaa tekevänsä niin.
”Jos pidät sitä applikaatiota päällä, et pysty nukkumaan. Se hälyttää koko ajan.”
Casagrande kuuntelee mahdollisia drooneja avoinna olevan ikkunan kautta.
Casagrande pohtii, että ihmisten omat aistit voittavat varoitusjärjestelmät. Esimerkiksi Shaheed-droonin voi tunnistaa äänestä.
”Se kuulostaa siltä, että se on ruohonleikkuri, mutta se menee tuolla pilvissä”, Casagrande vertaa.
Ilmahälytyksistä saa tiedon puhelimeen. Kuva: Marco CasagrandeJos drooni menee suoraan, ei asiaan käytännössä tarvitse reagoida. Jos drooni taas kaartaa tai ääni muuttuu kovemmaksi, on aika suojautua.
Drooneilta tavallinen kansalainen pääsee suojaan, mutta ohjuksille ihminen ei käytännössä voi mitään, koska ne liikkuvat niin nopeasti.
”Ne voi periaatteessa unohtaa”, Casagrande arvioi.
Elämä sotaa käyvässä maassa eroaa luonnollisesti siitä, mitä elämä on vaikkapa meillä Suomessa. Casagrande on pannut merkille erityisesti ukrainalaisten kriisinsietokyvyn. Kriisinsietokyvyn ytimessä on se, että Ukrainan kansa on yhdistänyt voimansa.
”Ennen sotaa Ukrainassa oli hyvin vahvasti omaleimaisia alueita, mutta nyt se on yksi maa.”
Elämä sotaa käyvässä maassa eroaa siitä, mitä elämä on vaikkapa meillä Suomessa. Kuvassa on Venäjän tuhoama talo Ukrainassa. Kuva: Marco CasagrandeSuurin ero Suomeen verrattuna on Casagranden arvion mukaan siinä, että meillä Suomessa eräänlainen mukavuudentuntu valtaa tilaa vaikkapa selviytymiseltä, kun taas Ukrainassa elämä keskittyy pitkälti selviytymiseen.
”Mukavuudentuntukin on olemassa, mutta se on litistetty semmoiseksi ehkä tiiviimmäksi.”
Casagrande arvioi, että Ukrainassa keskitytään Suomea enemmän kauneuteen ja inhimillisyyteen.
”Ihmiset auttavat toisiaan”, hän kuvailee.
Casagrande toimii Harkovassa, Itä-Ukrainassa arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun professorina. Harkovan yliopisto koordinoi Ukrainan jälleenrakentamiseen liittyviä tehtäviä. Sen lisäksi Casagrande toimii Ivano-Frankivskin yliopistossa arkkitehtuurin professorina.
Casagrande tunnetaan myös palkkasoturimenneisyydestään. Hän toimi 1990-luvulla palkkasotilaana Bosnian sodassa.
Palkkasoturimenneisyys onkin osaltaan vaikuttanut siihen, että Casagrande päätyi Ukrainaan.
”En muuten varmaan uskaltaisi sinne edes mennä”, hän pohtii.
Ilmahälytyksistä kertovat ilmoitukset tulevat kännykkään myös Suomessa. Kuva: Marco CasagrandeCasagrande arvioi, että menneisyytensä takia hän myös ymmärtää sodan jaloissa olevia ihmisiä eri tavalla kuin jotkut muut.
”Ei joudu koko ajan istuskelemaan jossain kellarissa pelkäämässä.”
Moni voi miettiä, miksi ihmeessä Casagrande haluaa vapaaehtoisesti sotaa käyvään maahan, vaikka asioita voisi hoitaa Suomestakin käsin.
”Se on ainoa tapa ymmärtää, mitä he oikeasti siellä tarvitsevat.”
Jos drooni lähestyy, on syytä mennä suojaan. Kuva: Marco Casagrande”Ennen sotaa Ukrainassa oli hyvin vahvasti omaleimaisia alueita, mutta nyt se on yksi maa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
