Myös JEF-johtajat pystyvät vain levittelemään käsiään, kun Trump painostaa Ukrainaa rauhaan Venäjän ehdoilla

Kun Venäjän hyökkäystä yli neljä vuotta torjuneen Ukrainan tärkein ja iskukykyisin liittolainen Yhdysvallat on ennen muuta arvaamaton ja levittää ympärilleen vain suurta epävarmuutta, muiden pitää yrittää tehdä edes jotain.

Presidentti Alexander Stubbin Helsingissä isännöimät Pohjois-Euroopan Nato-maiden muodostaman JEF-ryhmän johtajat yrittivät, mutta konkreettiset tulokset jäivät valitettavan laihoiksi.

Kokouksen yhtenä tavoitteena oli kääntää huomio liekeissä olevasta Lähi-idästä Ukrainan puolustussotaan.

Ja huomio kääntyi. Ei vähiten siksi, että Ukraina iski kokouksen aattopäivinä Venäjän öljysatamiin ja -jalostamoihin aivan Suomen naapurissa.

Suomenlahden pohjukan savupilvet olivat yksi osoitus Ukrainan taistelutahdosta ja iskukyvystä. Toisaalta ne myös kertoivat karua kieltään eurooppalaisten liittolaisten voimattomuudesta.

JEF-ryhmään kuuluvat Suomen lisäksi muut Pohjoismaat, Baltian maat sekä Britannia ja Hollanti.  Kuva: Ole Berg-Rusten / NTB scanpix / Lehtikuva

Samaan aikaan, kun Pohjois-Euroopan Nato-maiden johtajat kokoontuivat Helsinkiin puhumaan Venäjän sotakoneistolle elintärkeiden öljytulojen tyrehdyttämisestä, Ukraina itse tyrehdytti.

Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan jopa 40 prosenttia Venäjän öljynvientikapasiteetista olisi pysähdyksissä Ukrainan lennokki-iskujen ja muiden toimien seurauksena.

Eli käytännössä Venäjä ei pysty täysimääräisesti hyödyntämään Lähi-idän pitkittyvän ja laajentuvan kriisin nostamaa raakaöljyn hintaa.

Kunnia Ukrainan uskomattomasta kyvystä käydä droonisotaa, kuuluu ennen muuta ukrainalaisille itselleen.

Helsingin huippukokouksessa keskusteltiin pontevasti myös Ukrainan sotilaallisesta vahvistamisesta, mutta selkeitä lupauksia uusista ase- ja ammustoimituksista tai muusta tiiviimmästä turvallisuusyhteistyöstä ei herunut.

Etäyhteydellä kokoukseen osallistunut presidentti Volodymyr Zelenskyi toivoi, että nykyinen kumppanimaa Ukraina voisi mahdollisimman pian päästä JEF-ryhmän täysjäseneksi. Toive ei kuitenkaan ole toteutumassa.

Britannian pääministeri Keir Starmer ja preisdentti Stubb torjuivat Ukrainan toiveen päästä JEF-ryhmän täysjäseneksi.  Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia

Ukrainan tie Natoon on pystyssä, tie Euroopan unioniin on erittäin kivinen eikä edes löyhä JEF-ryhmä pysty vastaamaan huutoon.

Asetelmaa synkensivät Washington Post -lehden tiedot, joiden mukaan Yhdysvallat ohjaisi Ukrainan kipeästi kaipaamaa aseistusta omille joukoilleen ja liittolaisilleen Lähi-idässä.

Lisäksi jo JEF-kokouksen aattona presidentti Zelenskyi vahvisti Reutersin haastattelussa, että Yhdysvaltain presidentti painostaa Ukrainaa yhä kovemmin taipumaan Venäjän vaatimuksiin. Trump on kuulemma asettanut tarjoamiensa turvatakuiden ehdoksi sen, että Ukraina luovuttaa itäisen Donbasin alueen Venäjälle.

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kantoi yhdessä muiden JEF-johtajien kanssa Helsingissä huolta siitä, etteivät USA-vetoiset neuvottelut Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseksi ole edenneet toivotulla tavalla.

Huoli on aiheellinen, mutta se myös paljastaa, ettei Ukrainan eurooppalaisilla liittolaisilla ei ole tarjota mitään siedettävämpää vaihtoehtoa USA:n yrityksille lopettaa sota Venäjän sanelemilla ehdoilla.

Reilut kymmenen vuotta sitten perustettua Britannian johtamaa kymmenen maan JEF-ryhmää (Joint Expeditionary Force) ei kuitenkaan voi pitää turhana turvallisuuspoliittisena ”ompeluseurana”, vaikka se ei Helsingissä pystynyt tarjoamaan yli neljä vuotta sotineille ukrainalaisille edes laihaa lohtua.

Viimeistään Iranin sodan aiheuttamien Naton sisäisten repeämien jälkeen kaikille pitäisi Euroopassa olla selvää, että Trumpin johtaman USA:n tukeen ei voida täysin luottaa, jos Vladimir Putinin valloitushalut eivät pysähdy Ukrainaan.

Jos tai kun Pohjois-Eurooppaa uhkaavassa nopeasti etenevässä kriisitilanteessa on pakko toimia ilman Yhdysvaltoja ja jos kynnys Nato turvatakuiden jalkauttamiselle on liian korkea, joustavaa JEF-ryhmää tarvitaan.

Myös Hollannin uusi nuori pääministeri Rob Jettenillä oli Helsingissä kahdenvälinen tapaaminen presidentti Stubbin (selin) kanssa. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia

Siksi Britannian, Alankomaiden, Pohjoismaiden ja balttien on syytä kokoontua säännöllisesti ja pitää yllä sekä poliittista että sotilaallista valmiuttaan.