Trump yrittää syöstä mullahit vallasta Iranissa ‒ Euroopan ja Ukrainan on syytä valmistautua karuihin seurauksiin

Lähes puoleen vuosisataan yksikään Yhdysvaltain hallinto ei ole sitä yrittänyt. Nyt Donald Trump yrittää.

USA:n ja Israelin tavoitteena ei enää ole pelkästään murskata Iranin kyky rakentaa ydinase. Trump haluaa vaihtaa vallan Iranissa. Sen hän teki selväksi lauantaina aamupäivällä Suomen aikaa julkaistussa videoviestissä.

Ensisijaisesta tavoitteesta kertoi muiden muassa se, että Iranin uskonnollisen johtajan Ali Khamenein päämaja Teheranissa moukaroitiin maan tasalle.

Myöhään lauantai-iltana Suomen aikaa useat eri kansainväliset lähteet kertoivat, että Khamenei ja joukko Iranin ylintä johtoa olisi menehtynyt hyökkäyksessä. Iran kiisti tiedot ensin.

Sunnuntaina aamuyöllä Suomen aikaa uskonnollisen johtajan kuolema vahvistettiin Iranin valtiollisessa televisiossa. Khamenein lisäksi useiden maan korkeimman johdon jäsenten kerrottiin menettäneen henkensä.

Vaikka USA:n ja Israelin ensisijainen tavoite näytti lauantain kuluessa ja ennen vuorokauden vaihtumista kirkastuvan, kaikki muu siitä eteenpäin oli mieluummin enemmän kuin vähemmän epäselvää.

Juuri se tekee käynnistyneestä alueellisesta sodasta vaarallisen.

Trumpin mukaan Iraniin piti iskeä, koska islamilainen tasavalta uhkaa Yhdysvaltoja. Mitään konkreettisia todisteita välittömästä uhasta ei kuitenkaan ole.

Iranin islamilainen diktatuuri on vakava uhka ennen muuta omille kansalaisilleen. Se tuli selväksi alkuvuoden mielenosoituksissa, jotka tukahdutettiin erittäin väkivaltaisesti.

Kansainvälisesti Iran on viime kesän kahdentoista päivän sodan ja USA:n silloin tekemien ilmaiskujen seurauksena itse asiassa heikompi koskaan.

Trumpin puheet siitä, että Iran pystyisi pian iskemään pitkän kantaman ohjuksilla Yhdysvaltain maaperälle, ovat puhdasta palturia. Ukrainassa hyökkäystä jatkava Venäjä ei pysty auttamaan tärkeintä liittolaistaan Lähi-idässä ja myös mullahien tukemien terroristijärjestöjen rivit ovat sekaisin.

Iranin kiistaton heikkous voi tietysti olla yksi peruste yrittää kaataa islamilainen diktatuuri juuri nyt. Mitään suunnitelmaa vallanvaihdon toteuttamisesta USA:n nykyhallinnolla ei kuitenkaan tunnu olevan.

Moni asia viittaa kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan pikemminkin siihen, että iskujen laannuttua Iran syöksyy hallitsemattomaan kaaokseen, joka leviää nopeasti koko Lähi-itään ja vaikuttaa kielteisesti koko globaaliin voimatasapainoon.

Eurooppa ottaa näistä seurauksista vääjäämättä kovaa iskua, mutta ei käytännössä pysty tekemään asialle yhtään mitään.

EU-johtajilla, Saksan Friedrich Merzillä (vas.), Ranskan Emmanuel Macronilla (Selin) ja EU-komission Ursula von der Leyenilla ei juurikaan ole mahdollisuuksia vaikuttaa Lähi-idän tilanteeseen. Kuva: Dati Bendo

Välittömimmin konflikti vaikuttaa öljyn hintaan. Se nousee sitä jyrkemmin mitä pidempään konflikti kestää ja mitä kaoottisemmaksi tilanne Iranissa ja Lähi-idässä ajautuu.

Viime kesän lyhyt sota ei heiluttanut energiamarkkinoita merkittävästi. Nyt konfliktin mittakaava on toinen ja vaikutukset ovat sen mukaisia.

Öljyn ja kaasun hinnan jyrkkä nousu olisi myrkkyä EU-maiden talouksille, joiden kilpailukykyä nimenomaan energian hinta nakertaa jo nyt.

Pidempi sota Iranissa ja Lähi-idässä laukaisisi myös uuden pakolaisaallon kohti Eurooppaa.

USA:n hyökkäys Iraniin voi nostaa bensan hintaa myös Suomessa. Kuva: Sanne Katainen

Jos polttoaineiden hinnat nousevat Yhdysvalloissa, Trumpin johtamat republikaanit ovat pulassa marraskuun välivaaleissa. Vielä on vaikea ennustaa, miten mahdollinen vaalitappio vaikuttaisi Valkoisen talon ulkopolitiikkaan, esimerkiksi siihen, miten Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa yritetään lopettaa.

Iranin kanssa Trumpin neuvottelijat, kiinteistöjonglööri Steve Witkoff ja sijoittajavävypoika Jared Kushner, epäonnistuivat. Diplomatia kuopattiin. Nyt puhuvat aseet. Tällä voi olla vaikutusta myös Ukraina-neuvotteluihin, joita Witkoff ja Kushner myös USA:n puolesta vetävät.

Euroopan johtajat ovat yrittäneet taivuttaa Donald Trumpia vetämään tiukempaa linjaa suhteessa Venäjään, kun hyökkäyssotaa Ukrainassa yritetään lopettaa.  Kuva: Riikka Hietajärvi/Suomen Washingtonin-suurlähetystö/Tpk

Todennäköisesti Trumpin yritys syöstä Iranin mullahit vallasta vain rohkaisee Venäjän presidentti Vladimir Putinia jatkamaan sotaa Ukrainassa. Kremlin neljä vuotta sitten aloittaman hyökkäyksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli toteuttaa vallanvaihto Ukrainassa.

Putinilla on nyt entistä vähemmän syytä tinkiä tavoitteistaan ja taipua USA-vetoisissa neuvotteluissa Ukrainan kannalta siedettävään loppuratkaisuun

Artikkelia on päivitetty 28.2. klo 23.30. Siihen on lisätty vahvistamaton tieto, jonka mukaan Iranin uskonnollinen johtaja Ali Khamenei olisi menehtynyt USA:n ja Israelin iskussa.

Artikkelia on päivitetty 1.2. klo 7.00. Siihen on lisätty Iranin valtiollisen television vahvistama tieto Ali Khamenein kuolemasta.