EU-johtajat tekivät Venäjän hyökkäyssodan alussa virheen, josta roistovaltiotaan johtava Putin hyötyy edelleen

Vladimir Putinin Venäjä on roistovaltio. Sen kanssa ei juuri nyt, eikä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa, pitäisi tehdä minkäänlaista rakentavaa yhteistyötä.

Laittoman ja julman hyökkäyssodan jatkaminen pian viidettä vuotta on paras, mutta ei ainoa perustelu.

Viime viikonlopun turvallisuuskokouksessa Münchenissä johtavat eurooppalaiset valtiot löivät pöytään vahvat todisteet siitä, että venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi tapettiin kaksi vuotta sitten myrkyttämällä.

Saksan ulkoministeri Johann Wadephul muotoili uutistoimisto DPA:lle oman tulkintansa Kremlin osuudesta näin: ”Selvää on, että Venäjän viranomaisilla oli mahdollisuus, motiivi ja keinot antaa Navalnyille myrkkyä.”

Saksan ulkoministeri Johann Wadephul (keskellä) yhdessä Suomen Elina Valtosen ja Viron Margus Tsahknan kanssa. Kuva: SIERAKOWSKI FREDERIC

Jo yksin tästä syytä Venäjän vastaisia pakotteita ei nyt pitäisi lähteä lieventävään. Ei edes symbolisesti. Ja Venäjän hyökkäyssota olisi lopetettava Ukrainan, ei hyökkääjän ehdoilla.

Valitettavasti sekä USA-vetoisissa rauhanneuvotteluissa että symbolisella tasolla toimitaan toisin.

Presidentti Donald Trump ei kohtele Venäjää roistovaltiona, vaan painostaa mieluummin Ukrainaa myönnytyksiin.

Myös se on väärä viesti Putinille, että ukrainalainen skeleton-kelkkailija Vladyslav Heraskevytš ei saa kilpailla talviolympialaisissa, koska hänen kypärässään on sodassa kuolleiden urheilijoiden ja valmentajien kuvia. Vähintään yhtä vastenmielistä on, että kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Luc Tardif tasoittaa Venäjän joukkueelle tietä takaisin kansainvälisiin turnauksiin

EU-johtajilta olisi sodan alkuvaiheessa pitänyt löytyä rohkeutta ottaa aloite, panna Venäjälle kova kovaa vastaan ja yhdessä Yhdysvaltain sekä Ukrainan kanssa painostaa Putin neuvottelupöytään.

Donald Trump näyttää edelleen suosivan mieluummin hyökkäyssodan aloittanut Venäjää kuin hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainaa. Kuva: Timo Filpus

Silloin edellytyksiä oli. Kremlin ”salamavalloitus” ei onnistunut eikä Yhdysvaltain silloisella hallinnolla ollut pienintäkään aikomusta neuvotella sodan lopettamisesta Eurooppaa kuulematta.

Se, että EU-johtajat pelkäsivät, oli Putinille voitto, joka hyödyttää häntä edelleen. Kremlin isäntä voi ainakin vielä luottaa siihen, että Trump suosii neuvotteluissa mieluummin Venäjää kuin Ukrainaa.

Asetelma muuttuu paremmaksi vain, jos Eurooppa lisää Ukrainan sotilaallista tukemista, kiristää pakotelinjaa ja tekee kaikkensa, jotta Trump ei painosta Ukrainaa, vaan pakottaa Putinin lopettamaan sodan.