Puolustukseen tarvittavien ihmisten löytäminen on isompi haaste kuin rahat tai kalusto, sanoo Häkkänen
Kansanedustaja Jarno Limnéll siteerasi MTS:n journalistiseminaarin alkusanoissaan Leniniä.Tilaajalle
Suomessa puolustusvoimien reservi kasvatetaan puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan miljoonaan seuraavan neljän vuoden aikana. Arkistokuva. Kuva: Markku VuorikariPuolustukseen tarvittavien ihmisten löytäminen on Euroopassa suurin haaste seuraavan kymmenen vuoden aikana, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).
Ihmiset ovat isompi haaste kuin rahojen tai kaluston saaminen, Häkkänen sanoi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan journalistiseminaarissa Helsingissä torstaina.
Reservin vaaliminen on Häkkäsen mukaan iso kysymys.
Suomessa puolustusvoimien reservi kasvatetaan ministerin mukaan miljoonaan seuraavan neljän vuoden aikana. Lisäksi vapaaehtoiseen maanpuolustukseen sallitaan entistä järeämmät tehtävät.
Suomeen myös perustetaan kokonaisturvallisuusrekisteri niille, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta, mutta haluavat toimia yhteiskunnan tukena. Häkkäsen mukaan he voivat käydä kursseja, rekisteröidä osaamisensa ja käydä oman sektorinsa kertauksissa parin vuoden välein.
”Etelä-Karjalassa martat ovat järjestäneet kriisiajan suurtalouskursseja”, mainitsee Häkkänen.
”Etelä-Karjalassa martat ovat järjestäneet kriisiajan suurtalouskursseja.”
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.) siteerasi seminaarin alkusanoissaan Leniniä.
”On vuosikymmeniä, jolloin ei tapahdu mitään, ja on viikkoja, jolloin tapahtuu vuosikymmeniä”, Vladimir Iljitš Lenin on lausunut.
Nyt eletään Limnellin mukaan tällaista aikaa, kun Ukrainan sodan rauhansuunnitelmaa käsitellään.
Tänään asiaa pui videokokouksessa Ukrainaa tukevien maiden joukko.
”On vuosikymmeniä, jolloin ei tapahdu mitään, ja on viikkoja, jolloin tapahtuu vuosikymmeniä.”
Venäjä ennakoi jo ensi vuoden budjetissaan, että se saavuttaa Ukrainan sodalle asettamansa tavoitteet lähitulevaisuudessa, kertoo Suomen Pankin nousevien talouksien vanhempi ekonomisti Heli Simola.
Venäjän hallituksen hyväksymässä alustavassa vuoden 2026 budjetissa puolustusmenoja aiotaan leikata ensi vuonna viisi prosenttia.
Samalla kansallisen turvallisuuden menoja aiotaan lisätä lähes vastaavalla summalla. Venäjän siis varautui lisäämään valloitettujen alueiden hallinnoinnin menoja.
Puolustukseen ja kansalliseen turvallisuuteen käytettyjen menojen osuus olisi edelleen noin 20 prosenttia valtiontalouden kokonaismenoista ja seitsemän prosenttia bruttokansantuotteesta.
Venäjän talousministeriö odottaa sotaan kytkeytyvien teollisuudenalojen kasvavan nopeasti tulevinakin vuosina, muuta taloutta nopeammin.
Simolan mukaan Venäjän tuotannon kasvu hiipuu.
Tammi-lokakuussa Venäjän bruttokansantuote kasvoi vain prosentin. Jatkossa talous pysyy paikallaan tai kasvaa hyvin hitaasti.
Venäjän tuotannon kasvua on pidetty yllä valtion pussista. Valtion menoja lisätty keskimäärin 17 prosenttia vuodessa 2022-2025.
Sotaan liittyvät toimialat kasvavat Simolan mukaan valtion tukitoimien ansiosta, mutta muu talous taantuu.
Venäjän talousministeriö odottaa sotaan kytkeytyvien teollisuudenalojen kasvavan nopeasti tulevinakin vuosina, muuta taloutta nopeammin.
”Se alkaa tuntua jokaisen venäläisen kansalaisen kukkarossa.”
Sodan kustannukset alkavat Simolan mukaan näkyä entistä enemmän Venäjän valtion taloudessa. Entistä laajempi osa taloudesta joutuu osallistumaan sodan rahoittamiseen.
Yritysten voittoveroa korotettiin tänä vuonna, ensi vuonna Venäjä nostaa arvonlisäveron 20 prosentista 22 prosenttiin.
”Se alkaa tuntua jokaisen venäläisen kansalaisen kukkarossa.”
”Kaikki merkit viittaavat siihen, että Kiinalla on vahva poliittinen tahto pitää Venäjän taistelukyky käynnissä.”
Venäjän riippuvuus Kiinasta on Simolan mukaan noussut hyvin korkeaksi. Kiinan osuus Venäjän viennistä on kolmannes, tuonnista puolet.
Kiina tukee Häkkäsen mukaan Venäjää laaja-alaisesti useilla eri tavoilla: niin energiaostoilla kuin esimerkiksi toimittamalla komponentteja sotakalustoon.
”Kaikki merkit viittaavat siihen, että Kiinalla on vahva poliittinen tahto pitää Venäjän taistelukyky käynnissä”, kertoo Häkkänen.
Venäjä odottaa Häkkäsen mukaan jo kieli pitkällä, että yksittäiset Euroopan maat alkaisivat soitella heille.
Yksittäisten maiden neuvottelut ja diilit Venäjän kanssa saisivat puolustusministerin mukaan Euroopan mahdollisimman sirpaleiseksi.
Venäjä siis laajeni noin 450 vuotta keskimäärin 80 neliökilometriä päivässä.
Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa muistutti, että Venäjän jatkuva laajentumistahto on ollut pysyvä elementti Itä-Euroopan ja Ukrainan historiassa jo 1400-luvulta lähtien.
Vuonna 1462 syntyi moskovalainen valtio, joka käsitti 24 000 neliökilometriä. 1914 Venäjän keisarikunta miehitti 13 800 000 neliökilometriä. Venäjä siis laajeni noin 450 vuotta keskimäärin 80 neliökilometriä päivässä.
Kullaa ei näe Ukrainan tilannetta epätoivoisena. Tänä vuonna maa on muun muassa tuottanut yli 3,5 miljoonaa maa-, meri- ja ilmadroonia sekä tuonut esiin Tomahawk-ohjuksia kyvykkäämmän risteilyohjuksen, jonka kantama on 3000 kilometriä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
