Puoli kuuta peipposesta? Kesän ennustus sotkeutui Sotkamossa sinnikkään talvehtijan takia

Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, sanotaan. Ja jos vanhan kansan sanonta pitäisi paikkaansa, olisi Kainuussa ollut kesä jo pitkään.

Nimittäin Juha Mustosen lintulaudalla Sotkamon länsipuolella Rimpilänniemen kylällä peipponen on ollut tuttu vieras koko talven.

”Viimeksi eilen se oli siellä. Melkein päivittäin se on tässä ruokinnalla käynyt. Lisäksi oli vielä järripeippo”, Mustonen kertoo.

Kovin kovia pakkasia ei tänä talvena ole ollut. Alle 20 asteen mittari on painunut harvoin.

”Kyllä se pärjää kun ruokaa on. Lähellä on iso navetta, missä käsitellään paljon rehuja. Voi olla, että välillä se on ollut sielläkin.”

Koiraslintu on terve ja lentää normaalisti. Keltasirkut joutuvat väistämään peipposta. Viikonloppuna peippoja oli kaksi.

Sentään kesän viimeistä todistetta pääskystä seudulla ei ole näkynyt vielä.

”Lintukerhossa oli puhetta, että lokkeja on nähty kirkonkylällä pari viikkoa sitten. Varikset oli ennen sydäntalven poissa, mutta nykyään niitä näkee läpi talven. Naakka on yleistynyt”, Mustonen kertoo.

Yleensä harmaalokit ja ensimmäiset joutsenet tulevat maaliskuulla.

Aivan tavaton talvivieras peippo ei ole Sotkamossa ollut. Niitä on näkynyt Mustosen pihalla ennenkin läpi talven.

Monella lintulajilla osa yksilöistä ei muuta.

”Esimerkiksi hippiäisistä osa jää testaamaan, pärjäävätkö ne, ja osa muuttaa. Jos on ankara talvi, ne häviävät, jotka jäävät. Jos on leuto talvi, ne pärjäävät, kun ei ole muuttomatkan rasitusta ja pääsee heti valtaamaan parhaat reviirit.”

Peippo tuskin pärjää talvea pohjoisessa ilman ruokintaa tai maatalon karjasuojaa, Suomen Luonnon blogissa arvioidaan.

Mustosen pihan peippo ruokailee pääasiassa maassa.

”Omaa viljaa olen nakellut hangelle ruokintapaikan vierelle ja enimmäkseen se on siellä keltasirkkujen kanssa syömässä. Auringonkukan siemeniä pikkuvarpuset varistelevat myös automaatilta maahan.”

Lintujen havaintojärjestelmä Tiirassa on toinenkin havainto peiposta Sotkamossa, se on nähty tammikuun lopulla.

Lisäksi Tiirassa on neljä ilmoitusta Kuusamosta helmikuulta. Yhdessä ilmoituksessa havaintoajaksi on mainittu joulukuun alusta saakka. Tammikuun lopulla Rovaniemellä on havaittu peippo.

Kaikissa havaintopaikaksi on mainittu ruokintapaikka.

Suurin kevätmuutto Sotkamossa on huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin.

”Silloin tulevat rastaat ja valtaosa peipoista”, Mustonen sanoo.

Tiira-järjestelmän lisäksi luontoa seurataaan Luontoliiton kevätseurannassa. Kevätseurannan mukaan peippohavainnot runsastuvat keskimäärin Etelä-Suomessa maaliskuun lopulla. Pohjoisessa linnun havaitseminen yleistyy huhtikuun lopussa.

Tiesitkö, että peippo-sana vakiintui 1900-luvun alussa. Sitä ennen kirjallisuudessa esiintyivät muun muassa peipponen, peippovarpunen, peiponen ja peponen, Kotimaisten kielten keskus kertoo. Kevätseurannan aihekuva. Kuva: Luonto-Liitto

Kevätseurannassa lintujen tosin pitäisi olla muuttomatkan tehnyt yksilö.

Perinteiseen kevätseurantaan voi tehdä ilmoituksia heti kun kevään merkkejä näkyy. Seurannan ensimmäinen kiriviikonloppu on 25.-26. helmikuuta. Silloin toivotaan erityisen runsaasti havaintoja.

Peippo on nykyisin Suomen yleisin lintulaji. Niitä pesii Suomessa noin 7,5 miljoonaa paria. Ennen yleisin lintulaji oli pajulintu.