Presidentti Stubb: Naton tulevassa huippukokouksessa on enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia

Sotilasliitto Naton huippukokouksista on tullut tilaisuuksia, joita monet odottavat pelonsekaisella jännityksellä – eikä vähiten Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin takia. Joidenkin mielestä sovun säilyttämiseksi olisi syytä palata aiempaan käytäntöön, jolloin Nato-johtajat kokoontuivat harvemmin kuin joka vuosi.

Kuukauden päästä Ankaran huippukokouksessa pöydällä ovat vaikeat kysymykset puolustusmenojen sovitun kasvun todentamisesta, puolustusteollisuuden tuotannon lisäämisestä sekä taakanjaon siirtämisestä Yhdysvalloilta Euroopalle.

Liittokunnan toiseksi uusimman jäsenmaan presidentti Alexander Stubb ei vaikuta menettävän yöuniaan kokouksen lähestyessä.

”Realistisena optimistina näen kaikista haasteista huolimatta enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia tässä Nato-huippukokouksessa”, Stubb sanoo STT:n haastattelussa.

Totta kuitenkin on, että toiset jäsenmaat ovat panostaneet puolustukseensa selvästi enemmän kuin toiset.

”Kyllä siellä huippukokouksessa varmasti Excel-taulukkoa aika tarkasti tarkastellaan – mutta Suomella ei ole tässä tapauksessa hätäpäivää, koska meillä ovat sekä kyvykkyydet että menot kunnossa”, Stubb sanoo.

Natossa ollaan puheiden tasolla yhtä mieltä siitä, että Yhdysvaltojen sijaan Euroopan pitää ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Mutta onko tekeillä eurooppalaisempi Nato vai pitääkö Euroopan valmistautua myös siihen mahdollisuuteen, että se joutuu kokonaan oman onnensa nojaan?

Stubb arvioi, että taakanjaossa pyritään nykyisestä Yhdysvaltain suuremmasta vastuusta jotakuinkin 50–50 tasajakoon.

”Tärkeintä tässä on nyt se, että siirtymä tapahtuu maltilla ja järjestelmällisesti”, Stubb toivoo.

Hänen mukaansa taakanjaossa on kaksi tasoa: kyvykkyydet ja joukot. Euroopan on kysyttävä itseltään, mitä Yhdysvalloilla olevia kykyjä meiltä puuttuu.

”Sitten kannattaa varmaan pistää paukut siihen. Joukkojen määristä olen ehkä vähemmän huolestunut. Niitä on aika helppo laskea, mutta ne eivät tule olemaan tämän taakanjaon make or break (ratkaiseva tekijä)”, Stubb ennustaa.

Euroopassa on viime aikoina päivitelty Yhdysvaltain yllättäviä ja vaihtelevia kommentteja Eurooppaan sijoitettavien tai sen puolustuksen varattavien joukkojen ja kaluston määrästä. Stubbin mukaan on totta, että pelote koostuu sekä sotilaallisista kyvyistä että niitä koskevasta puheesta.

”Retoriikassa olisi suotavaa, että kaikki liittolaiset pysyisivät suomalaisina eli maltillisina ja rauhallisina.”

Yhdysvallat ei ole ainakaan vielä vihjannut sulkevansa ydinasesateenvarjoaan Euroopan yltä. Euroopassa Ranska on kuitenkin tehnyt alustavan aloitteen oman ydinpelotteensa mahdollisesta ulottamisesta myös liittolaistensa suojaksi.

Stubb pitää muutosta Ranskan ydinasedoktriinissa tervetulleena eikä näe Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa mitään esteitä aloitteeseen liittymiselle. Ydinaseet ovat yksi osa Naton yhteistä pelotetta, johon Suomikin on sitoutunut.

Stubbin mukaan Ranskan aloite on kuitenkin pitkä projekti, joten keskusteluja voidaan käydä rauhassa ja maltilla.

”Mutta kaikille suomalaisille on varmaan sanomattakin selvää, että ei Suomeen olla mitään ydinaseita sijoittamassa”, Stubb lisää.

STT haastatteli Stubbia tiistaina lentomatkalla Tallinnaan, missä presidentti tapasi ties monennenko kerran ukrainalaisen virkaveljensä Volodymyr Zelenskyin.

Ukrainan sota on työllistänyt Stubbia paljon, ja nyt maan puolustustaistelu Venäjää vastaan on läikkynyt myös Suomeen harhautuneina drooneina. Julkisessa keskustelussa Suomen varautumisessa ja viestinnässä on nähty monia puutteita, mutta presidentin näkemys on toinen.

”Kun olen saanut hyvinkin yksityiskohtaiset briiffaukset siitä, miten nämä kolme droonikeissiä Suomessa ovat menneet niin olemme toimineet tässä hyvin. Olen hyvin tyytyväinen Ilmavoimien ja muiden viranomaisten toimintaan”, Stubb vakuuttaa.

Helsingin Sanomat uutisoi kesäkuun alussa lähteidensä perusteella laajan droonivaroituksen Uudellamaalla johtuneen toukokuussa siitä, että Ukraina olisi varoittanut Suomea virheellisesti maalitetuista drooneistaan.

Tämän jälkeen esimerkiksi jotkut kansanedustajat paheksuivat sitä, ettei heille ollut kerrottu uhkan alkuperästä.

Stubb kommentoi asiaa toteamalla, että turvallisuussyistä kaikkia viranomaisten tiedossa olevia asioita ei voida käydä läpi julkisuudessa.

”Viestinnän puolella kaikkein tärkeintä on se, että suomalaiset luottavat meidän viranomaisiimme ja saavat kriittisillä hetkillä oleellisen informaation.”

Hän muistuttaa harhautuneiden droonien olevan Venäjän hyökkäyssodan sivuvaikutuksia. Suomalaisten kannattaa Stubbin mukaan varautua henkisesti siihen, että vastaavia tapauksia tulee myös jatkossa.

Viime aikoina suomalaisia on koetellut polttoaineiden korkea hinta, eikä sen aiheuttaneelle sotimiselle Lähi-idässä ole Stubbin mukaan näköpiirissä pikaista loppua. Viime aikoina tilanne on pikemminkin kärjistynyt.

Stubb arvioi Israelin tavoitteiden toteutuneen melko hyvin niin suhteessa Iraniin, Libanoniin kuin palestiinalaisiin.

”On vaikea nähdä suunnanmuutosta Israelin kohdalla. On sitten eri asia, miten Yhdysvallat kykenee painostamaan Israelia vaikkapa tulitaukoon.”

Yhdysvaltain ja Israelin välirikon mahdollisuutta hän ei halua Suomen presidenttinä lähteä arvioimaan.