Video: Näin biojäte ja muovi erotetaan toisistaan biokaasulaitoksella — kone toimii kuten pesukone

Tässä sitä nyt sitten ollaan! Edessä on kone, joka poistaa biojätteestä muovia ja Gasumin Anna-Mari Satosalmi on luvannut esitellä sen toimintaa.

”Tämä on ikään kuin pesukone. Voima tulee veden kiertoliikkeen kautta”, raaka-aine ja lannoitetuotetoiminnan johtaja Satosalmi kertoo koneen toiminnan periaatteesta.

Kone myllyttää muovipakkaukset erilleen ja biomassa painuu pohjalla olevan ritilän läpi. Kelluva muovi nousee pintaan ja siitä se voidaan kerätä pois.

Erotetun muovin pois nostava ruuvi puristaa muoveista loput vedet pois ja kuljettaa jätteen säilöön. Tässä kohtaa laitteeseen voi kurkata. Poltettavaksi menevän muovijätteen seassa näkyy kokonaisia pulloja ja lähes kokonaisia muovipusseja.

Syy sille, miksi nyt tutkimme Gasumin Lohjan biokaasulaitoksen prosessia, on MT:n parin viikon takainen uutinen, jossa pohjoispohjanmaalainen viljelijä löysi runsaasti muovijätettä Gasumin kierrätyslannoitteesta.

Satosalmen mukaan niin ei tavallisesti käy. Oulun laitoksella mädätemassan mukana tuli bioreaktorin pohjalle jäänyttä sakkaa.

Niin voi käydä, jos reaktori imetään lähes tyhjäksi.

”Silloin siinä oli poikkeava määrä muovia”, Satosalmi kertoo.

”Kotitalouksista tuleva biojäte menee saman puhdistuksen kautta”, Gasumin Anna-Mari Satosalmi kertoo. Kuva: Jarno Mela

Täällä Lohjalla vastaavaa määrää muovia ei lannoitteeksi päätyvän mädätejäännöksen seassa näy.

”Kun vahinko huomattiin, niin tarjosimme alueen ennallistamista ja siivousta sekä virheellisen erän noutoa pois tilalta.”

Vaikka Oulun tapaus oli poikkeus, kaikkea muovia ei saada eroteltua. Tämä laite on Suomen paras ja se poistaa muovista 98 prosenttia. Käytössä se on ollut vuodesta 2021.

Biokaasulaitoksia on Suomessa useita, Gasumillakin yhdeksän kappaletta. Seitsemän niistä käsittelee biojätteitä. Vanhemmissa tekniikka on erilainen, mutta jokainen Gasumin laitos täyttää jo nyt uuden, vuonna 2028 voimaan tulevan lain vaatimukset.

Silloin muovia saa olla puolet nykyisestä.

Jos kone osaa avata 400 gramman jauhelihapakkauksen, niin kuinka monena osana muovipakkaus lopulta tulee ulos? Tarkkaa tietoa ei ole, mutta karkea arvio on, että lähempänä viittä palasta kuin aivan pientä silppua.

”On todettu, että tällä tekniikalla pakkaukset pysyvät suurempina kappaleina ja erottelutehokkuus on parempi kuin vanhemmilla laitteilla.”

Satosalmi muistuttaa, että on myös Gasumin etu poistaa muovista mahdollisimman suuri osa ilman lakiakin.

”Kyllä me halutaan, että reaktorissa on mahdollisimman paljon biohajoavaa ainesta. Se on liiketaloudellinen etu.”

Tänne Lohjan laitokselle tulee päivässä noin kymmenen kuormaa biojätettä. Tähän aikaan vuodesta seassa näkyy paljon omenoita.

Tähän laariin kipataan kotitalouksista ja kaupoista tuleva biojäte. Tästä se nostetaan esikäsittelyyn, jossa muovi erotellaan. Kuva: Jarno Mela

Kaikki kipataan samaan monttuun, josta sitä nostellaan erottelukoneeseen, ammattikielellä pulpperiin. Sitten prosessiin lisätään vettä.

Sisällä on spiraali, joka painaa biojätettä alaspäin. Massa iskeytyy veden pyörimisvoiman ansiosta metallilevyihin, joka hajottaa muovipakkaukset.

Koneen pulssimainen rytmi estää niitä hajoamasta aivan silpuksi. Kelluva muovi nousee ylöspäin ja se erotellaan pinnalta. Vesi kiertää järjestelmässä uudelleen.

Koneen uumeniin laitetaan biojätettä sekä kotitalouksista että kaupasta muoveineen tulevaa.

Erottelun kannalta muovin laadulla ei ole merkitystä. Eli esimerkiksi kaupan pakkausten materiaalien vaihtaminen ei merkittävästi parantaisi laitteen tehokkuutta erotella muovia. Kone poistaa kotitalouksien biohajoavat pussit siinä missä kaupan biojätteen muovipakkauksetkin.

Laitoksen toisessa päässä biojätteestä on erotettu kaasu ja jäljelle jää nestemäistä tai kiinteää lannoitetta. Kuutiossa nestettä on 4—5 kiloa typpeä.

Lopputuote on nestemäistä tai kiinteää kierrätyslannoitetta. Nesteessä on hernekeiton tuoksua. Kuva: Jarno Mela

Kummassakaan ei silmämääräisesti näy muovia juurikaan. Nesteessä ei ollenkaan, kiinteässä muutama hippu.

”Hankalimpia erotettavia ovat hedelmien tarrat”, Satosalmi sanoo.

Tässä on kiinteää kierrätyslannoitetta. Kuva: Jarno Mela