Närästyslääkkeiden pitoa apteekissa on perusteltu sillä, että niiden syöminen voi peittää vakampia terveysongelmia. Apteekissa lääkkeen lisäksi saa myös terveysneuvontaa, Pielaveden apteekin Tiina Ikäheimo keroo. Kuva: Pentti Vänskä
Kauppa tahtoo nyt tosissaan apteekkibisnekseen – apteekkarit varoittavat lääkkeiden saatavuuden heikkenemisestä
Kauppa haluaa oikeuden perustaa omia apteekkeja toimipisteisiinsä. Apteekkarit kehittäisivät yhteistyötä terveydenhoidon kanssa.Tilaajalle
Kauppa lobbaa apteekkialan vapauttamista nyt paitsi päättäjille, myös kansalaisille. Lääkerobotti huolehtii reseptilääkkeistä Pielaveden apteekissa. Kuva: Pentti VänskäHaluaisitko että apteekit olisivat auki pidempään, lähempänä sinua ja lääkkeet pysyvästi halvempia? Näin kysyy S-ryhmä apteekkitoive-kampanjansa verkkosivuilla.
Kauppajätti ja Kaupan liitto ovat esittäneet muutosta, joka vapauttaisi apteekkien omistamisen sekä lääkkeiden verkkokaupan vaatimuksia.
Käytännössä tämä tarkoittaisi vapaampaa verkkokauppaa ja kaupan omia apteekkeja jo toimivien kauppayksikköjen sisälle.
Kaupan liiton mukaan apteekkitoiminnan vapauttaminen olisi kuluttajan etu sekä laskevien hintojen että paranevan palvelun kautta.
Apteekkariliiton mukaan tämä johtaisi käytännössä apteekkialankin luisumiseen kaupan duopolin syliin.
”Jollain aikavälillä isot söisivät pienet”, uskoo Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi vakuuttaa toisin:
”En usko semmoiseen kehitykseen että tulee kaksi isoa toimijaa. Näin ei ole käynyt Ruotsissa ja Norjassa, joissa on samanlainen päivittäistavarakaupan rakenne”, Kiviniemi sanoo.
Kostiaisen mukaan Norja nimenomaan on huono esimerkki.
”Esimerkiksi Norjassa on jäljellä vain muutamia pienempiä toimijoita. Kolme isoa ulkomaalaista ketjua omistaa noin 85 prosenttia apteekeista.”
Nykyisellään apteekin saa omistaa vain proviisori, eli farmasian ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Lääkkeiden verkkokauppaa saa harjoittaa vain kivijalka-apteekista käsin.
Niin uusien apteekkien sijainnit kuin uudet apteekkaritkin valitsee Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
Kauppa vertaa Suomen apteekkijärjestelmää muihin Pohjoismaihin. Niissä kaikissa apteekkitoimintaa on vapautettu.
Apteekkariliiton mukaan vertailu ei ole mielekäs, sillä apteekkiverkon kattavuus ja aukiolo oli ennen uudistuksia muissa Pohjoismaissa paljon Suomen nykytilaa heikompi.
Heidän mukaansa suomalaiset ovatkin pääosin tyytyväisiä apteekkipalveluihin. Kaupan mukaan he taas toivovat parempaa saavutettavuutta ja aukioloja.
Kansalaisen on kuitenkin hankala arvioida, mitä alan vapauttaminen tarkoittaisi.
Kiviniemen mukaan kauppa tahtoisi vain avoimempaa kilpailua alalle, ei kaikkea alan sääntelyn avaamista.
Kauppa olisi muun muassa valmis palkkaamaan lain vaatiman ammattihenkilöstön omiin apteekkeihinsa, kunhan omistajan ammattivaatimuksista luovutaan.
Lisäksi itsehoitolääkkeiden tuominen markettien hyllyille on Kiviniemen mukaan uudistuksessa lähinnä sivuseikka.
Kaupan maalailemassa visiossa lääkkeet saisi saman katon alta kauppareissun yhteydessä myös siellä, missä apteekkiin on pidempi matka.
Apteekkariliiton Kostiainen taas uskoo, että sijainnin vapautukset johtavat apteekkien keskittymiseen vilkkaiden liikenneyhteyksien varrelle.
Verkkokaupan laajeneminen parantaisi lääkkeiden saatavuutta niillä, jotka nettiä käyttävät. Apteekkariliiton mukaan kivijalka-apteekkisidoksen poistaminen johtaisi kuitenkin myymäläverkon harvenemiseen ja niiden varastojen pienenemiseen.
Tästä kärsisivät etenkin ne pienillä paikkakunnilla asuvat, jotka eivät käytä nettiä.
Kauppa perustelee uudistusta myös hintakilpailulla. Esimerkiksi Ruotsissa ainakin itsehoitolääkkeiden hinta on uudistuksen jälkeen laskenut.
Ruotsissa ja Suomessa lääkkeiden hinnoittelu on kuitenkin nykyään erilainen. Ruotsissa lääketukut voivat antaa apteekeille alennusta lääkehankinnoista. Suomessa tämä on kiellettyä.
Sääntelyllä on haluttu asettaa eri lääkkeet tasapäiseen asemaan. Näin apteekilla ei ole erityistä intressiä myydä jotain lääkettä toisten kustannuksella.
Myös apteekin lääkkeiden myynnistä saama kate on määrätty etukäteen lääketaksalla. Nykyisellä sääntelyllä lääkkeiden hinnassa voi kilpailla vain itsehoitolääkkeissä laskemalla omaa katettaan.
Kaupan mukaan apteekit eivät näin kuitenkaan nykyisellään juuri tee.
Mahdollisen uudistuksen seuraukset riippuisivat siis paljon siitä, miten järjestelmää vapautettaisiin.
Yksinkertaistettuna peruslääkkeiden saatavuus todennäköisesti paranisi, harvinaisempien lääkkeiden saatavuus puolestaan heikkenisi – paitsi tietenkin verkossa.
Apteekkiala esittää muutokselle myös omaa malliaan, jossa apteekit integroitaisiin vahvemmin osaksi terveydenhuoltojärjestelmää.
Heidän esityksensä mukaan apteekkitoimipisteessä voitaisiin tarjota myös sote-palveluita joko yksityisen tai julkisen toimijan toimesta.
Lisäksi apteekit toivovat apteekkisääntelyn vapauttamista sen verran, että alueelliset apteekit voisivat tehdä yhteistyötä verkkokaupan asiakaspalvelussa. Lääkkeet toimitettaisiin edelleen lähimmästä apteekista.
Apteekin omistajan ammattivaatimukset ja sijaintisääntelyn Apteekkariliitto tahtoo kuitenkin säilyttää. Apteekkarit vertaavat uudistusta taksiuudistukseen ja vihjaavat, että nykyjärjestelmän räjäyttäminen voisi johtaa samanlaiseen sekasortoon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
