• Kemijoki oy hakee maanomistajilta Sierilän voimalaitoksesta maksettuja miljoonakorvauksia takaisin

    Toteutumatta jäävän voimalaitoksen vaikutusalueen ranta- ja loma-asukkaat, perikunnat ja osakaskunnat ehtivät saada yhteensä korvauksia lähes viisi miljoonaa euroa.
    Kemijoen Sierilän suunnitellun vesivoimalan korvauksia maksettiin maanomistajille noin viisi miljoonaa euroa. Nyt  3 000 euroa suurempia korvauksia aletaan periä takaisin, kun voimalaa ei rakenneta.
    Kemijoen Sierilän suunnitellun vesivoimalan korvauksia maksettiin maanomistajille noin viisi miljoonaa euroa. Nyt 3 000 euroa suurempia korvauksia aletaan periä takaisin, kun voimalaa ei rakenneta. Kuva: Mesut Turan
    Uutiset|Energia
    23.5.202412:20
    Pasi Jaakkonen

    Kemijoki oy ilmoitti tammikuussa 2024 luopuvansa Kemijokeen aiotusta Sierilän voimalaitoksesta. Lähes 20 vuotta suunniteltu voimalaitoshanke kuopattiin, koska yhtiön mukaan voimalaitoksen rakentaminen ei olisi ollut mahdollista ilman merkittäviä hankeriskejä. Venyneen lupaprosessin aikana kustannukset myös karkasivat.

    Yhtiö ennätti kuitenkin maksaa voimalaitoksen vaikutusalueella oleville maanomistajille, loma-asukkaille, perikunnille sekä kahdelle osakaskunnille korvauksia yhteensä noin viiden miljoonan euron edestä. Korvauksia maksettiin vuoden 2017 jälkeen noin 500 edunsaajalle, joista tiloja oli noin 150.

    Yhtiön mukaan keskimääräinen maksettu korvaus oli 3 000 euroa, mutta suurimmat korvaukset nousivat satoihin tuhansiin euroihin. Alle 3 000 euron korvauksia ei kuitenkaan peritä takaisin eikä korvaukselle lasketa korkoa.

    Kemijoki Oy tehnyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen, joka velvoittaisi palauttamaan yhtiön mukaan sittemmin perusteettomiksi muuttuneet yli korvaukset yhtiölle. Yhtiö ei ota kantaa siihen, ovatko korvaukset ulosottokelpoisia, vaan asia jää sen mukaan Avi:n päätettäväksi.

    ”Olemme korvausten maksamisen yhteydessä viestineet korvausten saajille, että mikäli Sierilän hanke jää toteuttamatta, tulee korvausten saajien varautua palauttamaan korvaukset. Tästä huolimatta olemme pahoillamme tilanteesta. Teimme yhtiönä kaikkemme Sierilän hankkeen toteuttamiseksi”, Kemijoki y:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen kertoo yhtiön tiedotteessa.

    Korvausten palautus tuli yhtiön mukaan ajankohtaiseksi, kun lupa voimalaitoksen rakentamiseen vanheni toukokuussa. Kemijoki oy oli saanut korvausta vastaan sekä omistusoikeuksia että pysyviä käyttöoikeuksia suunnitellun voimalaitosalueen kiinteistöihin. Kun Sierilän hankkeen vesitalouslupa raukeaa, päättyy Kemijoki oy:n pysyvä käyttöoikeus kiinteistöihin. Sen sijaan lunastettujen kiinteistöjen omistusoikeus säilyy yhtiöllä.

    Korvausten palauttaminen on Kemijoki oy:n mukaan yhdenvertaisuuskysymys.

    ”Mikäli korvausten palauttamista ei haettaisi, ne korvausten saajat, joiden kiinteistöihin Kemijoki oy on saanut pysyvän käyttöoikeuden, saisivat pitää sekä kiinteistönsä että korvaukset. Tämä ei olisi tasapuolista niitä asianosaisia kohtaan, joiden kiinteistöjen omistusoikeus on siirtynyt Kemijoki oy:lle”, Timonen sanoo.

    Lisää aiheesta
    • Kemijoki Oy:n mukaan Sierilän hankkeen kustannukset ovat moninkertaistuneet valitusten vuoksi lähes 20 vuotta kestäneen lupaprosessin aikana ja hankkeen taloudelliset edellytykset ovat siksi heikentyneet. LEHTIKUVA / MESUT TURAN.

      Ympäristö | Kemijoki Oy luopuu Sierilän vesivoimalaitoshankkeesta – ympäristöjärjestöt tyytyväisiä, kaksi kokoomusedustajaa haluavat lisää vesivoimaa

    • Arkistokuvassa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.). LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.

      Ympäristö | Hallitus pitää oven raollaan Sierilän vesivoimalaitoksen rahoittamiselle – Kemijoki Oy kertoi jo luopuneensa koko hankkeesta

    • Lisääntyvän tuulivoiman takia sähkönsiirtolinjoja joudutaan rakentamaan lisää. Linjojen alle jäävän maan omistusoikeus jää maanomistajalle, mutta ennenaikaisesta hakkuusta ja käyttörajoituksista maksetaan lunastuskorvauksia.

      Energia | Tuulivoimayhdistys: Lunastus voi olla epämiellyttävä kokemus – Tärkeää, että lunastuskohteita kohdellaan tasavertaisesti

    Artikkelin aiheet
    Kemijoki Oy
    Sierilän voimalaitos
    korvausten palautus
    maanomistus
    Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 4

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 5

      Kodin talous | Energiatodistuksen puuttumisesta voi rapsahtaa sakot – etenkin omakotitalojen myynti-ilmoituksissa puutteita

      Tilaajalle
    • 6

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi