
Tienhuoltoon erikoistunut yrittäjä Ari Kauhanen on huomannut, että kaikki isännöitsijät eivät käy riittävän paljon tutustumassa alueensa teiden kuntoon.
”Monet isännöitsijät hoitavat tiekuntien byrokratian mallikelpoisesti ja se on hyvä. Mutta kunnossa olevat paperit ja byrokratia eivät vielä takaa hyväkuntoisia teitä”, Kauhanen muistuttaa.
Syynä teiden kunnon vähäiseen tarkasteluun saattavat olla tiekuntien sopimukset tieisännöitsijän kanssa. Sopimus on saatettu rajata pelkkään byrokratiaan kokonaisvaltaisen hoidon asemasta.
Sopimusta laadittaessa on käytävä huolellisesti läpi tieisännöitsijän vastuualueet, jotta ongelmilta ja mahdollisilta erimielisyyksiltä vältytään.
”Käyn aina katsomassa tien ja kerron sitten paljonko pelkkä kertaalleen lanaus tai sitten koko kesän tai kokonaisen vuoden mittainen kunnossapito maksaa.”
Takavuosina tiekuntien osakkaina oli useita toimivia maatiloja, jolloin traktoreita riitti lanan eteen. Siihen aikaan etenkin pienten tiepätkien hoito talkoilla ja traktoria vuorotellen onnistui vaivattomasti.
Nyt tiekunnan tien varressa saattaa olla vain yksi traktori, jos sitäkään. Ja lanakalustokin saattaa olla 1970-luvulta.
Tien hoito talkoilla ei tämän takia enää onnistu ja yleinen talkoointo tuntuu myös voimallisesti taantuneen. Tie on kuitenkin pidettävä kunnossa ja ammattilaisen on saatava korvaus työstään.
Kauhasen mukaan pelkästä tienhoidon tuntihinnoittelusta olisi päästävä eroon, koska se ei kerro oikeita asioita eikä se motivoi.
”Käyn aina katsomassa tien ja kerron sitten paljonko pelkkä kertaalleen lanaus tai sitten koko kesän tai kokonaisen vuoden mittainen kunnossapito maksaa. Tämä selkeä hinnoittelu on kaikille ymmärrettävä”, Kauhanen summaa.
Samalla hän kehottaa tiekuntien edustajia keskustelemaan sopimuksia solmiessaan kokonaisuudesta, jotta päästään parhaaseen mahdolliseen tienhoidon kokonaisuuteen.