Perustuslakivaliokunta siunasi palkkamallin – kiinnitti huomiota sisäisiin ristiriitoihin hallituksen esityksessä
Hallitus haluaa esityksellä vahvistaa niin sanottua vientivetoista palkkamallia. Siinä muut alat eivät saa suurempia palkankorotuksia kuin Suomen viennille tärkeät teollisuudenalat.
Hallitus haluaa vahvistaa mallia, jossa muut eivät saa suurempia palkankorotuksia kuin viennille tärkeät teollisuudenalat. Kuva: LEHTIKUVA / MIKKO STIGHallituksen esitys vientivetoisesta palkkamallista etenee eduskunnassa. Perustuslakivaliokunta sai keskiviikkona valmiiksi lausuntonsa, jonka mukaan palkkamallista voidaan säätää tavallisessa lain säätämisjärjestyksessä. Lausunto on yksimielinen.
Valiokunnan mukaan lakiesitys ei ole esimerkiksi ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.
Lakimuutos koskisi valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakuntien toimintaa. Hallitus haluaa esityksellä vahvistaa niin sanottua vientivetoista palkkamallia. Siinä muut alat eivät saa suurempia palkankorotuksia kuin Suomen viennille tärkeät teollisuudenalat.
Käytännössä pyrkimyksenä on välttää vuoden 2022 kaltainen tilanne, jossa kunta-ala sai muita aloja suuremmat palkankorotukset. Ratkaisu suivaannutti elinkeinoelämän ja yksityisen sektorin ammattiliitot.
Lain ja perustelujen välillä jännite
Perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotus ei ole ongelmallinen perustuslaissa turvatun ammatillisen yhdistymisvapauden tai esimerkiksi kansainvälisten ILO-sopimusten kannalta. Valiokunnan mukaan ehdotuksella ei rajoiteta työehtosopimusosapuolten sopimusvapautta.
”Muutoksen jälkeenkin työriidan osapuolilla on velvollisuus osallistua sovitteluun ja antaa sovittelijalle sovittelijan tarvitsemat tiedot työriidan sovittelua varten, mutta osapuolet päättävät sovinnon hyväksymisestä”, sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) STT:lle.
Valiokunta kuitenkin pani merkille, että lakiehdotuksen perustelut eivät kaikilta osin vastaa lakitekstiä tai ovat "ainakin paikoin jännitteisessä suhteessa" siihen.
”Valiokunnan mielestä on selvää, että lain sanamuodoille annetaan etusija, kun lakia tulkitaan”, Vestman sanoo.
Huomio koskee lakitekstin kohtaa, jossa säädetään sovittelijan toiminnasta. Sovittelijan olisi esimerkiksi "kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta". Muun muassa tätä kohtaa on lain perusteluissa pyritty tarkentamaan.
Perusteluissa on valiokunnan mukaan myös sisäisiä ristiriitoja.
- Osaston luetuimmat
