

Yksityisten sahojen omistajat eivät ymmärrä isojen metsäyhtiöiden sahoilleen sopimia vajaan kymmenen prosentin palkankorotuksia.
”Kyllähän tämä antaa hankalan asetelman tehdä jotain muunlaista, kun osa (yrityksistä) on jo tehnyt aika hövelin sopimuksen”, kommentoi sahayhtiö Westas Groupin omistaja ja toimitusjohtaja Pekka Kopra yrityksensä palkkaneuvotteluja.
Mekaanisessa metsäteollisuudessa solmitaan ainoastaan yrityskohtaisia työehtosopimuksia ja lähtökohtaisesti ne eivät ole julkisia.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on kuitenkin kertonut liiton tiedotustilaisuudessa, että liitto on saanut syksyn aikana läpi 7–9 prosentin palkankorotuksia mekaanisessa metsäteollisuudessa. Aalto ei kertonut yrityksiä nimeltä.
Kotisivuillaan syksyn aikana liitto on tiedottanut, että se on sopinut Stora Enson ja Metsä Groupin kanssa uudet yrityskohtaiset mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimukset.

”Rivien välistä on tullut ilmi, minkä suuruusluokan korotuksia on sovittu nähtävästi parin integraattifirman kanssa. Näillä sahoilla täytyy mennä aika hyvin. Olin tästä kyllä yllättynyt”, Pekka Kopra sanoo.
Westaksen kolmivuotinen yrityskohtainen työehtosopimus päättyy vuodenvaihteessa. Yhtiö neuvottelee parhaillaan Teollisuusliiton ja Pron kanssa uusista sopimuksista.
”Tässä on koetettu tuoda viestiä, että maksukykyä on haasteellista löytää. Jostain se pitäisi tehdä, tuottavuuden kautta se pitäisi jotenkin saada aikaiseksi.”
Suomalaisen taloustilanteen näkökulmasta sovitut korotusmäärät tuntuvat aika korkeilta.
Kopra sanoo ymmärtävänsä, että liittojen toiveissa on saada kunnon palkankorotukset, mutta: ”Suomalaisen taloustilanteen näkökulmasta sovitut korotusmäärät tuntuvat aika korkeilta. Se asettaa haasteelliseen tilanteeseen ne, jotka lähtevät neuvottelemaan”.
Kopra sanoo, että sahateollisuuden ensi vuosi ei näytä hyvältä. Raaka-ainekustannukset ovat nousseet ja rakentamisen tilanne on edelleen heikko.
Westas Groupin sahojen tuotanto käy nyt normaalisti. Tilauskantaa on vuoden loppuun, mutta tuleva vuosi on vielä valmistelussa.

Sahayhtiö Keitele Groupin toimitusjohtajalta Matti Kylävainiolta ei heru ymmärrystä 7–9 prosentin palkankorotuksille.
”Palkansaajapuolella on irtaannuttu todellisuudesta. Hyvän neuvotteluprosessin edellytyksenä on yhteneväinen tilannekuva. Missä mennään ja mikä on maksuvara? Tällä hetkellä sillä ei tunnu olevan mitään merkitystä”, Kylävainio sanoo.
Keiteleen yrityskohtaiset työehtosopimukset päättyvät niin ikään vuodenvaihteessa ja neuvottelut uudesta sopimuksesta ovat alkaneet. Keiteleen tuotanto käy nyt noin 80-prosenttisella kapasiteetilla.
Kylävainion mukaan toimialalla ei ole maksuvaraa lähes kymmenen prosentin palkankorotuksiin.
Työnantajana haluamme turvata henkilöstömme pitkän tähtäimen ostovoiman kehityksen, mutta peilaamme sitä tuottavuuden kasvuun.
”Työnantajana haluamme turvata henkilöstömme pitkän tähtäimen ostovoiman kehityksen, mutta peilaamme sitä tuottavuuden kasvuun. Jos ennustetusta inflaatiokehityksestä poiketaan merkittävästi, niin sitten sopimusten tekstikysymyksissä pitäisi olla aika isoja uusia ulostuloja työn teettämisessä.”
Kylävainion mukaan työn tuottavuuden parantamiseen pitäisi muutenkin kiinnittää enemmän huomiota.
Sahayhtiö Kuhmo oy:n toimitusjohtaja Tommi Ruha ei halua tässä vaiheessa kommentoida palkkaneuvotteluja. Yhtiössä nykyiset työehtosopimukset jatkuvat vuodenvaihteen yli. Uusia on määrä solmia ensi keväänä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
