Meeri Nummijärvi tekee matkat opiskelupaikkakunnalle huutokaupasta hankitulla vuoden 2016 Tesla S:llä. Kuva: Johannes Tervo
Yrittäjän mielestä sähköauto on parhaimmillaan maaseudulla, kunhan latauksen saa järjestymään tietyllä tavalla: ”Auto on joka aamu akku täynnä”
Maaseutuyrittäjän kokemuksen mukaan sähköauto käy myös pitkälle matkalle, kunhan muistaa suunnitella lataukset.Kauhajoki
Kaksi sukupolvea, kaksi sähköautoa. Matti Nummijärvi, 80, on iästään huolimatta vannoutunut sähköauton kannattaja. Marko Nummijärvi pitää sähköistä voimalinjaa taloudellisena vaihtoehtona maaseudun ajoihin. Kuva: Johannes TervoMaaseudulla sähköautoilu on ollut toimiva ratkaisu, sanoo Marko Nummijärvi, joka pyörittää turvetuotanto- ja konealan yritystä yhdessä poikansa Miskan kanssa.
Kolmen sukupolven perhe ajaa sähköautoilla ja sama käyttövoima on yrityksen pakettiautossa.
Kiinnostus uuteen tekniikkaan johti erilaisia työkoneita rakentelevan Nummijärven sähköautoilun pariin. Taloudellisuus lisäsi intoa.
”Sähköautot ovat halpoja vehkeitä ajaa, jopa älyttömän halpoja”, hän sanoo.
Viimeksi hankitun Hyundai Ionic 5:n keskikulutus näyttää auton mittarissa 21,3 kilowattituntia reilun 60 000 ajokilometrin ajalta.
Jos kotilataus maksaa pörssisähköllä aamuyöllä esimerkiksi 15–17 senttiä kilowattitunnilta, Nummijärvi laskee sadan ajokilometrin hinnaksi 3,5 euroa. Julkisella asemalla lataus voi maksaa jopa euron kilowattitunnilta.
”Siinä on mukana ajot ympäri vuoden. Talvellahan auto kuluttaa sähköä kesää enemmän. Dieselillä kulutus olisi tämän kokoisella autolla seitsemisen litraa sadalla.”
Dieselin 1,79 euron hinnalla kustannus kohoaa yli 12 euroon samalla matkalla.
Kotilatauspiste on Nummijärven mukaan ehto maaseudun sähköautoilulle, koska lähin julkinen latauspiste on usein jopa kymmenien kilometrien päässä.
Lakeuksilla sähköauto on Nummijärven mukaan parhaimmillaan.
”Auto on joka aamu akku täynnä. Harva loppujen lopuksi ajaa päivässä kolmeasataa kilometriä pidempään, mihin tällä autolla pääsee aina.”
Pidempi lomareissu suksiboxi katolla ja täydellä kuormalla edellyttää etukäteissuunnittelua, ja kovilla pakkasilla kahvitauot lisääntyvät.
”Silloin katsotaan, missä paikoissa ladataan matkan varrella. Sen se vaatii.”
Yksi asia voi yllättää sähköautoilijan aivan kuten perinteisen polttomoottorikuskin.
”Sähköautossakin on perinteinen käynnistysakku, ja jos se on hyytynyt, ei auto herää henkiin. Entisessä Hyundaissa kävi kerran näin.”
Marko Nummijärven yrityksen käytössä olevan Peugeot-pakettiauton keulassa sähköauton tekniikkaa tulee esiin. Kuva: Johannes TervoSähköauton tärkein ominaisuus ei Nummijärven mukaan ole toimintasäde.
”Vähintäänkin yhtä tärkeä ominaisuus pitkällä matkalla on pikalatausteho. Esimerkiksi tässä Hyundaissa on 225 kilowatin pikalatausteho, joka on aika iso.”
Nummijärvi kertoo lataavansa kapasiteetiltaan 73 kilowattitunnin ajoakkua noin 60 kilowatin teholla.
”Jos voin ladata asemalla 150 kilowatin teholla, se tarkoittaa noin 20 minuutin latausaika."
Ajokilometrejä Nummijärvien sähköautoilla on neljässä vuodessa kertynyt 285 000 kilometriä.
”Koskaan vielä ei ole jääty välille, vaikka joskus viimeisillä kilometreillä ennen kotia auto on jo vähän nykinyt.”
Yksi hieman leikkisä toive autonvalmistajille lähtee lumisten teiden kuskeilta. Sähköautoon tarvittaisiin erillinen ”heijausvaihde”, jolla auton saisi käsivaihteisen auton tavoin edestakaisella liikkeellä irti lumesta.
Julkisten latausasemien käyttäjä tarvitsee melkoisen arsenaalin eri operaattoreiden tunnistimia saadakseen akun lataukseen. Kuva: Johannes Tervo- Osaston luetuimmat
