• EU:n ilmastopalvelu: vuosi 2023 oli todennäköisesti kuumin 100 000 vuoteen

    Vuosi 2023 oli mittaushistorian kuumin vuosi ja todennäköisesti myös kuumin ainakin kymmeniintuhansiin vuosiin, kertoo ilmastonmuutosta seuraava EU:n Copernicus-palvelu.
    Kovan helleaallon polttamia auringonkukkia Kaakkois-Ranskassa elokuussa. LEHTIKUVA / AFP.
    Kovan helleaallon polttamia auringonkukkia Kaakkois-Ranskassa elokuussa. LEHTIKUVA / AFP.  
    Uutiset|Ilmastonmuutos
    9.1.202417:24
    STT–AFP

    Ilmastopalvelun mukaan kriittisenä pidetty raja, eli 1,5 celsiusastetta yli 1800-luvun loppupuolen keskilämpötilojen, on jo lähes ylittynyt.

    Copernicus-palvelun varajohtajan Samantha Burgessin mukaan vuosi 2023 oli myös ensimmäinen, jolloin jokainen päivä oli yhden asteen lämpimämpi kuin tuolla esiteollisella ajanjaksolla. Burgessin mukaan on todennäköistä, että yhtä lämmintä ei ole ollut koskaan ainakaan viimeisten 100  000 vuoden aikana.

    Viime vuonna Kanadassa oli laajoja maastopaloja, Afrikan sarvessa ja Lähi-idässä kärsittiin pahasta kuivuudesta ja helleaallot kurittivat Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Kiinaa samalla kun Australian ja Etelä-Amerikan talvilämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeita.

    ”Tällaiset tapahtumat tulevat vain pahenemaan, kunnes olemme siirtyneet pois fossiilisista polttoaineista ja saavuttaneet päästöjen nettotasossa nollarajan”, kiteytti Readingin yliopiston ilmastonmuutoksen professori Ed Hawkins.

    ”Me tulemme kärsimään nykyisen toimimattomuutemme seurauksista monien sukupolvien ajan”, Hawkins ennakoi.

    Hawkins ei ollut mukana laatimassa Copernicusin raporttia.

    Copernicusin raportti ja sen lopputulemat julkaistiin kuukausi sen jälkeen kun Dubain ilmastokokouksessa päästiin sopuun vähitellen tapahtuvasta fossiilisista polttoaineista luopumisesta.

    Lisää aiheesta
    • Metsäpalon jälkisammutusta Myrskylässä toukokuussa.

      Luonto | Kanadan pöyristyttävistä metsäpaloista isot päästöt – koko maailman päästöt tätä vuotta suuremmat viimeksi melkein vuosikymmen sitten

    • Petteri Taalas oli YK:n alaisen WMO:n pääsihteerinä vuosina 2016–2023. LEHTIKUVA/AFP.

      Yhteiskunta | Petteri Taalas palaa Ilmatieteen laitoksen johtajaksi WMO:n pääsihteerin tehtävästä

    • ”Maksimisato pitää pystyä tuottamaan, mutta samalla voidaan tuottaa ympäristöarvoja. Ne voidaan tehdä käsi kädessä”, uskoo Mika Malin. Kuvassa hän ja poika Ville Malin muokkaamassa Carbon action -koelohkoa Vihdissä vuonna 2020.

      Ilmastonmuutos | Suomalaisviljelijä mukana Dubain ilmastokokouksessa: ”Olemme vuosia yrittäneet tuoda esille sitä, että viljely voidaan nähdä myös ympäristötekona”

    • Energiateollisuus ry:n tpimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan Suomen omat ilmastotoimet ovat olleet tuloksellisia. Suomalainen sähkö on nyt lähes päästötöntä ja vuositasolla Suomi on sähkössä netto-omavarainen.

      Energia | Energiateollisuuden Leskelä: Onnistunut ilmastokokous on Suomen etu

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 4

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Peltojen hiilitasetta voi seurata ja maannostietokantaa täydentää omavalvonnan keinoin, jos mobiili-Vipuun voisi laittaa näytteiden sijainnit ja valokuvat. Multavuuden määritykseen tarvittaisiin protokolla laboratorioihin.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ketä EU:n ennallistamisasetus palvelee, ja mitä sillä saavutetaan?

  • Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Elinkeinoelämä ja väyläala: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun – toimenpiteillä on kiire