Dubain ilmastokokouksessa järjestettävä paneelikeskustelu liittyi ministeriön Hiilestä kiinni -hankkeeseen. Mika Malinista (oikealla) on hyvä, että pohjoisesta maasta tuodaan viljelijöitä paikalle kertomaan kokemuksistaan. Kuva: MMM
Suomalaisviljelijä mukana Dubain ilmastokokouksessa: ”Olemme vuosia yrittäneet tuoda esille sitä, että viljely voidaan nähdä myös ympäristötekona”
Mika Malin on ylpeä päästyään edustamaan Dubain ilmastokokouksessa suomalaisia viljelijöitä. Keinotekoisen oloiseen kaupunkiin hänellä ei ole intoa palata.
”Maksimisato pitää pystyä tuottamaan, mutta samalla voidaan tuottaa ympäristöarvoja. Ne voidaan tehdä käsi kädessä”, uskoo Mika Malin. Kuvassa hän ja poika Ville Malin muokkaamassa Carbon action -koelohkoa Vihdissä vuonna 2020. Kuva: Jaana KankaanpääDubain ilmastokokouksessa puhumassa eivät olleet ainoastaan päättäjät ja virkamiehet.
Mukana oli tällä kertaa myös suomalaisen viljelijäväestön edustaja.
Puhelimeen vastaa kotitilaltaan Vihdistä hieman väsynyt Mika Malin. Takana on kolme intensiivistä päivää ilmastokokouksessa ja lentomatkat päälle.
”Vanha mies ei enää jaksa.”
Kun maa- ja metsätalousministeriöstä otettiin yhteyttä Maliniin ja pyydettiin panelistiksi, hän empi ensin lähtöä.
Mukaan kaivattiin viljelijää, joka osaisi puhua suvereenisti hiilensidonnasta. Malinille taas on kertynyt runsaasti kokemusta hiiliviljelyyn ja biodiversiteettiin liittyvistä aiheista.
Ilmastokokouksen sijainti herätti kuitenkin kysymyksiä. Dubain loiston takaa löytyy kaltoinkohdeltua työvoimaa: ihmisiä, jotka ovat rakentaneet kaupunkia jopa orjuuteen verrattavissa oloissa.
Malin taas on ihmisoikeuksien harras puolestapuhuja, eikä hän halunnut antaa tukeaan sellaiselle järjestelmälle.
Lisäksi seitsemän ja puolen tunnin lento ilmastokokoukseen keinotekoisen kuuloiseen kaupunkiin herätti ristiriitaisia tunteita.
”Sitten ajattelin sitä verkostoitumisen kannalta: Halusin tehdä vaikutustyötä, kun mahdollisuus kerran annettiin. Vaikka sinne lennetään, joku sinne olisi mennyt”, hän järkeilee.
”Olemme vuosia yrittäneet tuoda esille sitä, että viljely voidaan nähdä myös ympäristötekona.”
Dubaissa tehdyssä sopimuksessa päätettiin muun muassa edistää ruokajärjestelmiä, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja parantavat tuottavuutta sekä ekosysteemien tilaa.
Tietyn suuruisista maatalouden päästövähennyksistä tai esimerkiksi kotieläintuotannon vähentämisestä ei sopimuksessa ollut mainintaa.
Malin esiintyi lopulta kahdessa paviljongissa. Vaikka matkan kesto oli lyhyt, verkostoitumisen kannalta tilaisuus oli todella tärkeä, hän summaa.
Hän puhui suomalaisviljelijöiden kohtaamista haasteista intensiivisten sateiden ja lämpötilojen kanssa.
Malin nosti esiin myös Carbon action -hankkeen, jossa on mukana 100 suomalaista viljelijää.
Lisäksi hän puhui omalla tilallaan tehtävistä toimenpiteistä sekä muun muassa kierrätyslannoitteiden käytöstä muiden lannoitusmuotojen rinnalla.
Paneelikeskustelussa häntä tituleerattiin hiiliviljelijäksi, mutta Malin halusi itseään kutsuttavan nimenomaan viljelijäksi.
Hänelle on keskeistä, ettei korkean sadon tavoitteista luovuta hiilensidonnan takia.
”Isossa kuvassa ehkä turhan usein koetaan, että viljelijät ovat ympäristölle haitaksi. Pääsin kertomaan, että myönteisiä ympäristötekijöitä on, kunhan siihen annetaan mahdollisuudet ja ne ymmärretään.”
Dubai teki kaupunkina suomalaisviljelijään vaikutuksen, mutta sitä tuskin voi sanoa myönteiseksi.
”Kaupunki oli aika järkytys, kaikkea sitä en osannut kuvitella. Rahaparatiisi. Jos tuollaista kokousta ei olisi ollut, en olisi ikinä mennyt.”
Kun Malin aamulla avasi hotellihuoneessaan verhot ja katseli 21. kerroksen ikkunasta pilvenpiirtäjien täplittämää kaupunkia, olo oli kuin elokuvassa.
Kokouksen sijainnista ja sen vaikutuksesta päätöksentekoon keskusteltiin myös itse ilmastokokouksessa.
”En tiedä olenko liian sinisilmäinen, mutta uskon että ne jotka oikeasti neuvottelevat, tekevät työtään parhaalla tavalla, oli kokous missä tahansa.”
Antoisaa oli myös päästä kokouksessa samaan pöytään eri puolilta maailmaa olevien ihmisten kanssa.
”Olin jopa ylpeä, sillä koin olevani paikalla suomalaisten viljelijöiden edustajana. Moni joutuu edustamaan jotakin tahoa. Koska puhuin omista ratkaisuistani ja viljelyksistäni, sain olla oma itseni.”
Korkeatasoista ohjelmaa oli Titta Kotilaisen (vasemmalla) mukaan paljon, mutta tapahtuman laajuus asetti haasteensa siihen, mitä muutamassa päivässä pystyi ottamaan haltuun. Oikealla Mika Malin. Kuva: Mika Malinin kotialbumiKasvihuoneviljelyn merkityksestä Dubaissa puhui Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Titta Kotilainen.
Hän kertoi muun muassa suomalaisesta tuotantokokeesta, jossa kokeiltiin soijapapujen kasvatusta kasvihuoneolosuhteissa.
Hänessäkin Dubai herätti kummeksuvia tunteita.
”Mikä minua hämmensi oli savusumun määrä. Kun keskusteltiin sanamuodoista fossiilisten polttoaineiden osalta, mietin, miksi niistä pitää edes keskustella? Menkää ulos ja yrittäkää hengittää tuota ilmaa.”
Dubai ilmastokokouksen sijaintina herätti suomalaisvieraissa ristiriitaisia tunteita. Viljeltäväksi kelpaavia alueita ei juuri näkynyt. Kuva: Mika MalinKasvihuonetuotanto voi olla yksi tapa sopeutua ilmastonmuutokseen, Kotilainen pohtii.
Sato on kontrolloiduissa oloissa turvatumpi, eivätkä esimerkiksi sateet pilaa korjuuta.
Toisaalta energiaa kuluu enemmän kuin avomaalla. Tuotannon olisikin järkevää perustua uusiutuviin energianlähteisiin.
Kasvihuoneissa voitaisiin kasvattaa eri kasveja laajemminkin, esimerkiksi papuja tai humalaa, Kotilainen sanoo.
Suomessa osataan kasvihuonetuotanto, hän muistuttaa. Siitä kertovat satoennätykset esimerkiksi kurkuntuotannossa.
Dubaissa taas on kasvihuoneille liian kuumat olosuhteet.
- Osaston luetuimmat
