Näin Aaltola kommentoi presidenttiehdokkuuttaan valitsijayhdistyksen kautta tiedotustilaisuudessa

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola pyrkii presidentiksi. Hän ilmoitti asiasta torstai-iltana Luumäellä.

”Presidentti on ulkopolitiikan johtaja. Murrosaikana kaivataan määrätietoista johtamista. Presidentti-instituutioon kohdistuu paljon odotuksia. Kansalaisten odotukset vakaudesta, rauhasta, yhteiskuntasovusta ja turvallisesta elämästä ovat asioita, jotka pitää ottaa huomioon”, Aaltola kommentoi päätöstään.

Hän pyrkii presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta ja painotti, että ei aio liittyä poliittiseen puolueeseen. Aaltola arvelee, että ”suomalaiset haluavat ehdokkaan päivänpolitiikan ulkopuolelta, kun katsoo tuota päivänpolitiikkaa.”

Aaltola sanoi tilaisuudessa, että ei olisi asettunut ehdokkaaksi, mikäli tarjolla olisi ollut parempi ehdokas kuin hän.

”En ole koskaan ajanut minkään poliittisen järjestön etua. Ajan Suomen etua ja se on tärkeä erottava tekijä muihin ehdokkaisiin. Hiljaisen enemmistön ja vähemmistöjen etua, meidän kaikkien takia.”

Ulkopolitiikan aiheista Aaltolan mukaan Suomen on syytä pitää yllä pelotetta Venäjän suuntaan.

”Venäjä on ja pysyy naapurinamme. Meidän täytyy tämän kanssa tulleet toimeen. Olemme valinneet läntisen demokratian puolen. Meidän pitää hakea rooliamme lännessä - pohjoismaat, Yhdysvallat, Eurooppa ovat kanssamme, enää emme ole yksin.”

Aaltola korosti Suomen omaa vastuuta omasta puolustuksestaan ja eduista maailmalla ja sanoi, että Suomen etua valvoo vain Suomi itse. Aaltola esittää, että puolustusmäärärahat nostettaisiin 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta nykyisen kahden prosentin sijasta, joka on myös Naton standardi.

Suomi investoi puolustukseen tällä hetkellä noin 2,4 prosenttia johtuen viime aikaisista isoista investoinneista, kuten hävittäjistä.

”Kolme prosenttia on sen takia, missä Suomi sijaitsee”, Aaltola vastasi paikallaolleen kansanedustaja Jukka Kopran (kok.) kysymykseen ja viittasi Venäjään.

Aaltola painotti, että hänen mielestään puolustusmäärärahat ovat kaiken perusta, eivätkä ne ole sotesta tai koulutuksesta.

Tiedotustilaisuus pidettiin Kotkaniemi-seminaarin yhteydessä P.E. Svinhufvudin kotimuseossa Luumäellä. Aaltola lainasi tilaisuudessa Svinhufvudin sanoja ja kertoi ihailevansa entisen 1930-luvun presidentin kriittistä suhtautumista Venäjään.

”Venäjä pysyy edelleen Suomen ainoana geopoliittisena uhkana”, Aaltola analysoi.

Aaltola sanoo, että ilmasto- ja ympäristöpolitiikka on myös osa ulkopolitiikkaa. Hän otti esiin energiatuonnin katkaisemisen Venäjältä ja korosti, että itämaisesta polttoaineesta ja energiasta irtaantuminen ratkoi myös Suomen geopoliittisen ongelman.

”Venäjälle ei kannata antaa merkkiä siitä, että olisimme heikkoja.”

Valitsijayhdistys tarvitsee 20 000 kannattajakorttia, jotta ehdokkuus vahvistuu. Toistaiseksi muut valitsijayhdistysten ehdokkaat Olli Rehn (kesk.) ja Pekka Haavisto (vihr.) ole saavuttaneet tiettävästi lukumäärää.

Aaltola on kiertänyt aktiivisesti puhetilaisuuksissa, kuva kesän Suomi-Areenasta Porista. Kuva: Juha Sinisalo

MT uutisoi aiemmin Aaltolan tukijoukkojen perustamasta kannatusyhdistyksestä, joka on nimeltään Suomen turvattu tulevaisuus ry.

Yhdistyksen taustalla häärii henkilöitä tiede- ja yritysmaailmasta. Yhdistyksen puheenjohtaja on Valtteri Vuorisalo, joka toimii työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmassa, sekä Fujitsun toimialajohtajana.

Hallituksessa on myös Aaltolan vaimo Kirsi Aaltola, joka toimii HAUS:n johtajana, sekä muun muuassa Olaf Brewingin toimitusjohtaja Petteri Vänttinen.

3.8.2023 klo 19:04: Juttua oikaistu ja poistettu virheellinen väite siitä, että kokoomus olisi tiettävästi pyytänyt Aaltolaa presidenttiehdokkaakseen. Tosiasiassa kokoomus piti Aaltolalle paikkaa eduskuntavaaleissa.

klo 20:49: Ingressiä korjattu.