

Suomessa tällä viikolla vieraillut EU:n maatalouskomissaari Christophe Hansen tapasi perjantaina pikaisesti myös pääministeri Petteri Orpon (kok.).
Orpo kehui MT:lle tuoreeltaan tapaamisen menneen hyvin, ja korosti pikaisenkin tapaamisen uuden komissaarin kanssa olevan tärkeä.
”Hansen oli kovin tyytyväinen Suomen-kierrokseen”, Orpo sanoi.
Komissaarin kierrokseen kuului Suomessa tutustuminen maa- ja metsätalouteen esimerkiksi Äänekoskella ja maitotilalla Sysmässä.
Orpon mukaan komissaari oli hyvin tietoinen Suomen erityisolosuhteista verrattuna Etelä-Eurooppaan, mutta ymmärsi myös erityisen hyvin erilaiset olosuhteet Suomen eri osissa.
Pääministeri keskusteli Hansenin kanssa esimerkiksi biotaloudesta ja metsien merkityksestä Suomelle, sekä suomalaisesta tavasta hoitaa metsiä.
Hansen itse puhui paljon EU:ssa käynnissä olevasta sääntelyn yksinkertaistamisesta ja byrokratian purusta.
”Sieltä nyt ensimmäinen paketti tuli maaliskuussa, mutta hän haluaa tehdä lisää”, Orpo kertoo.
Hansenin mukaan maatalouden ja ilmaston pääosaston pitäisi löytää yhteinen sävel sääntelyn yksinkertaistamisessa, sillä niiden toimialat menevät ristikkäin.
”Tässä ei voi olla kuin samaa mieltä”, Orpo sanoo.

Orpo sanoo, että maatalouskomissaarin rooli on uudessa komissiossa iso.
”EU:lla on nyt voimakkaasti Suomen malli kokonaisturvallisuudesta, missä ruokaturvan ja ruokaomavaraisuuden merkitys todellakin kasvaa.”
Suomen hallitusohjelmaan kirjattu tavoite on vaikuttaa EU:ssa niin, että maataloustuet ohjataan nykyistä paremmin aktiiviseen ruoantuotantoon.
Orpo uskoo komissaarin olevan tästä kannasta tietoinen, ja kertoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) menevän omassa tapaamisessaan syvemmälle yksityiskohtiin Suomen tavoitteissa.
”Minä otin esille sen ylätason, että se on meille prioriteetti”, Orpo sanoo.
Myös Suomen romahtaneet metsien hiilinielut ja niistä koituvat päästöleikkaushaasteet tuotiin Orpon mukaan Hansenille vahvasti esille, jotta asiasta voidaan puhua lisää myöhemmin.
Orpo kertoo lisäksi korostaneensa komissaarille miten tärkeitä cap-ohjelman molemmat pilarit ovat Suomelle.
Suomelle erityisen tärkeitä ovat capin niin sanotun kakkospilarin maaseudun kehittämisrahat, joissa Suomen saanti on perinteisesti ollut iso.
”Hansen oli huolissaan siitä, että pyritäänkö me eriyttämään näitä ohjelmia. Minä korostin, että nimenomaan meille on tärkeää, että voidaan käyttää molempia, sekä ykkös- että kakkospilaria”, Orpo selittää.
”Hän oli kiitollinen, että meillä on sama näkemys kuin hänellekin ja toivoi myös tukea niissä keskusteluissa.”

Yhdysvaltojen Donald Trumpin EU:llekin asettamia tuontitulleja Orpo ja Hansen käsittelivät keskustelussaan vain pinnallisesti.
”Uskon, että me jaamme molemmat saman linjan, että neuvotteluratkaisu pitäisi löytää”, Orpo sanoo.
”Se on komission yleinen linja, niin se on von der Leyenin kanssa hoidettu.”
Tulleihin vastavuoroisesti säädettävät vastatullit voisivat tuoda EU:n kassaan lisää varoja, joita voisi kohdistaa myös ruoantuotantoon.
Pääministeri ei tällaiselle spekulaatiolle kuitenkaan ainakaan vielä lämpene.
”Näin pitkällä en ole vielä ajatellut, että mihin mahdollisista tulleista saatavat rahat menisivät. Yhdessä yritetään ohittaa koko tullit”, Orpo sanoo.
”Tullit ovat vahingollisia sekä eurooppalaisille että Yhdysvalloille, kuluttajille, yrityksille, ruuantuottajille ja ihan kaikille. Luulen, että tulleista tulisi aika paljon haasteita taloudelle.”
Orpo vakuuttaa yhteyden komissaariin olevan hyvä. Hansen vieraili kierroksellaan myös kokoomuksen maaseutuverkoston kokouksessa.
”Me ollaan kuitenkin samaa EPP-perhettä, sekään ei haittaa tässä edunvalvonnassa mitään”, Orpo sanoo.
Hän kertoo pyytäneensä komissaarilta myös puhelinnumeron.
”Kerroin, että entisenä maatalousministerinä minä olen erittäin sitoutunut myös pääministerinä hoitamaan näitä Suomen ruuantuotannon ja metsäalan asioita”, Orpo sanoo.
”Sovittiin, että pidetään tarvittaessa yhteyttä.”