Maatalouspolitiikkaa täytyy saada yksinkertaisemmaksi, komissaari Hansen sanoi MT:n haastattelussa. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES
Suomessa vieraileva maatalouskomissaari kaavailee suurtiloille tukikattoa – karjatilalla kasvanut Hansen haluaa lisää nuoria viljelijöiksi
Maatalouskomissaari vierailee Suomessa tällä viikolla. Hän haluaa oppia eri jäsenmaiden maatalouden haasteista ja mahdollisuuksista sekä puhua viljelijöiden kanssa.TilaajalleBryssel, Belgia
Maatalouskomissaari Christophe Hansen katsoo, että rajalliset rahat on käytettävä tehokkaasti. Siksi maataloudessa tukien kohdistamista on mietittävä. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGESEU:n maatalouskomissaari Christophe Hansen haluaa kohdistaa maataloustuet niitä eniten tarvitseville, houkutella lisää nuoria viljelijöiksi ja yksinkertaistaa byrokratiaa.
Hänen helmikuussa julkaiseman maatalous ja ruokavision jälkeen on puhuttu, että seuraava cap-uudistus, joka tulee voimaan vuoden 2027 jälkeen, voi olla suuri muutos EU:n maatalouspolitiikkaan.
Komissaari itse näkee seuraavan uudistuksen olevan mieluummin cap-politiikan kehitystä eteen päin vievä kuin vallankumouksellinen muutos.
”It’s rather evolution than revolution”, Hansen sanoi MT:n haastattelussa viime perjantaina Brysselissä.
Hän katsoo, että maatalouspolitiikassa täytyy olla jatkuvuutta ja varmuutta. Koko järjestelmää ei voi pistää kerralla uusiksi.
”Maatilojen investoinnit tehdään 20–30 vuodeksi. Viljelijät tarvitsevat niitä tehdäkseen vakaan näkymän.”
”Maataloudelle tarvitaan kunnon budjetti ja aion taistella sen puolesta.”
Se, mikä merkittävästi tulee vaikuttamaan maatalouspolitiikan uudistamiseen, on raha.
Komission ehdotus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä on tulossa julki kesällä.
”Maataloudelle tarvitaan kunnon budjetti ja aion taistella sen puolesta”, Hansen sanoo.
EU:n maatalousministerit ovat sitä mieltä, että maatalousbudjetin on jatkossa oltava vähintään yhtä suuri kuin nyt, komissaari kertoo.
Jäsenmaat lopulta päättävät budjetista, ja rahoista kamppailee nyt niin puolustus, energia kuin maatalous.
”Budjetin tekeminen on priorisointia”, Hansen toteaa.
Komissaari katsoo, että rajalliset rahat on käytettävä tehokkaasti. Siksi maataloudessa tukien kohdistamista on mietittävä.
”Perhetilat yleensä ottaen ovat ne, joita halutaan tukea.”
Visiossa mainitaan, että tuet olisi kohdistettava niitä eniten tarvitseville.
Hansen haluaa tukea nuoria viljelijöitä ja myös naisten saaminen viljelijöiksi on tärkeää.
”Perhetilat yleensä ottaen ovat ne, joita halutaan tukea. Samoin vaikeiden luonnonolojen alueilla tukea tarvitaan.”
Tarkempia rajauksia komissaarilta ei vielä irtoa, millaisilta tiloilta tuet vähenisivät uuden kohdistamisen myötä. Hän toteaa kaikkien tilojen olevan ruokaturvan kannalta tärkeitä.
Jonkinlainen tukikatto tai -leikkuri voi olla tulossa.
”Kymmenen hehtaarin tila on hyvin erilainen kuin tuhannen hehtaarin tila. Tilan tuhannes hehtaari ei enää tarvitse samanlaista tukea kuin ensimmäiset hehtaarit”, Hansen pohtii.
”Seuraavalla ohjelmakaudella vaatimusten pitää olla yksinkertaisempia kuin nyt.”
Hansen haluaa tehdä maataloudesta houkuttelevan alan nuorille.
12 prosenttia EU-maiden viljelijöistä on alle 40-vuotiaita ja viljelijät ikääntyvät.
”Tarvitaan nuoria ja uusia tulijoita alalle, jotta ruuantuotanto säilyy.”
Nuorten ryhtymiseen viljelijäksi liittyy paljon haasteita. On esimerkiksi vaikea päästä kiinni maahan ja saada tarvittavaa rahoitusta.
Hansen uskoo, että alan houkuttelevuutta pystytään parantamaan muun muassa maatalouden byrokratiaa yksinkertaistamalla ja muuttamalla ruokamarkkinan toimintaa reilummaksi.
”Seuraavalla ohjelmakaudella vaatimusten pitää olla yksinkertaisempia kuin nyt.”
Nykyiseen maatalouspolitiikkaan haetaan parhaillaan yksinkertaistamista. Komissaarin ensimmäiset ehdotukset siihen ovat tulossa noin kuukauden päästä.
Edellinen komissio teki pientä yksinkertaistamista vuosi sitten.
Hansen muistuttaa, että viljelijöille tulee vaatimuksia ja sääntelyä paljon myös maatalouspolitiikan ulkopuolelta.
Nuorten saamiseksi alalle komissaari näkee myös tarpeen käydä läpi viljelijöiden eläkejärjestelmiä.
”Jos viljelijä saa lapset 25-vuotiaana, ovat he jo 40-vuotiaita, kun viljelijä jää eläkkeelle 65-vuotiaana.”
Hansen vierailee Suomessa torstaina ja perjantaina. Ohjelmassa on muun muassa vierailu lypsykarjatilalla Sysmässä sekä tutustumista metsänhoitoon.
Suomi on 10. maa, jossa Hansen komissaarina vierailee ja ensimmäinen kohde Euroopan pohjoisella nurkalla. Ruotsiin vierailu on vasta suunnitteilla ja Baltiassa on tarkoitus käydä huhtikuussa.
Hansen haluaa oppia vierailuillaan eri jäsenmaiden maatalouden haasteista ja mahdollisuuksista sekä puhua viljelijöiden kanssa.
Suomessa häntä kiinnostaa etenkin biotalous ja varautuminen kriiseihin. Lisäksi hän uskoo, että metsänhoidossa on hänelle paljon opittavaa.
”Kun tulin nuorena koulusta, vaihdoin heti työvaatteet päälle ja menin auttamaan tilan töissä isääni ja veljeäni.”
43-vuotias Hansen on kotoisin Luxemburgista maitotilalta.
Hansen sanoo olevansa karjatalouden puolustaja.
”Karja on monilla alueilla paras tuotantomuoto, kun laitumiksi sopivia pysyviä nurmialueita on valmiiksi. Lisäksi esimerkiksi Luxemburgin vuorien rinteillä nurmi estää eroosiota.”
”Kun tulin nuorena koulusta, vaihdoin heti työvaatteet päälle ja menin auttamaan tilan töissä isääni ja veljeäni”, Hansen kertoo maataloustaustastaan.
Kokemus auttaa ymmärtämään viljelijöitä ja heidän tarpeitaan.
”Mieltä lämmittävää oli, kun Espanjassa käydessä paikallinen viljelijä sanoi, että puhun heidän kanssaan samaa kieltä.”
Ennen komissaarin pestiä Hansen on ollut europarlamentin jäsen vuosina 2018–2023.
Tekstiä korjattu 2.4.2025 klo 10:15 komissaarin kotitilan osalta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
